Tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyn maapallon kiertoradan muutos
Helsingin yliopiston uusi tutkimus tarjoaa vakuuttavan selityksen Pohjois-Amerikassa tuhansia vuosia sitten vallinneiden vakavien kuivuuskausien syistä. Tämä ajanjakso, jota kutsutaan holoseeniksi, kattaa viimeistä jääkautta seuranneen lämpimän ilmastovaiheen.
Näillä poikkeuksellisen pitkäkestoisilla kuivuuskausilla oli rajuja vaikutuksia ekosysteemeihin, ja ne aiheuttivat metsien häviämisen laajoilta alueilta. Kuivuuden syiden ymmärtäminen onkin keskeistä, jotta voidaan parantaa yhteiskuntien kykyä sietää tulevia ilmaston vaihteluita. Kuivuuskausien syyt ovat kuitenkin olleet hämärän peitossa.
Uudessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat ja heidän yhdysvaltalaisissa, saksalaisissa ja ruotsalaisissa tutkimuslaitoksissa toimivat yhteistyökumppaninsa selvittävät kuivuuskausien kehitystä ja syitä.
Tutkimusaineisto viimeisten 11 000 vuoden ajalta kertoo, että Pohjois-Amerikan vesivarat ovat vaihdelleet menneisyydessä dramaattisesti. Kuivuuskaudet, jotka ovat yhtä vakavia kuin 1930-luvun Dust Bowl -aika, jatkuivat vuosisatoja tai -tuhansia, selittää Bryan Shuman, tutkimukseen osallistunut tutkija Wyomingin yliopistosta.
Tutkimusta veti J. Sakari Salonen, akatemiatutkija Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolta. Salosen mukaan tutkimus vahvistaa, että kosteustasot olivat yhtäjaksoisesti nykytason alapuolella jopa tuhansien vuosien ajan.
Menneitä ilmastoja käsittelevät tutkimukset osoittavat, että pitkät kuivuudet voivat aiheuttaa laajoja metsien kuolemia ja muutoksia maastopalojen yleisyydessä jopa idässä. Tämän vuoksi on kriittistä ymmärtää, millä alueilla, ja mistä syistä, näitä kuivuuksia esiintyi, sanoo Jack Williams Wisconsin-Madisonin yliopistosta, joka myös osallistui tutkimukseen.
Supertietokoneilla ajettujen simulaatioiden avulla tutkijat pystyivät arvioimaan, mikä olisi voinut aiheuttaa pitkät kuivuuskaudet. Ratkaisevaksi tekijä kuivuuden syiden selvittämisessä nousivat uuden sukupolven ilmastosimulaatiot, joiden tarkkuus on 24 kertaa korkeampi kuin aikaisempien simulaatioiden.
Maapallon luonnolliseen ilmastovaihteluun vaikuttavat pitkällä aikavälillä merkittävästi planeettamme kiertoradassa tapahtuvat hitaat muutokset. Nämä muutokset, joita kutsutaan Milankovićin sykleiksi, vaikuttavat esimerkiksi maapallon pyörimisakselin kulmaan ja maapallon soikean kiertoradan muotoon.
Milankovićin syklit vaihtelevat pituudeltaan noin 26 000 vuodesta 100 000 vuoteen. Viimeiset 2,6 miljoonaa vuotta vallinneen kauden aikana Milankovićin syklit ovat aiheuttaneet toistuvia jääkausia ja niiden väliin sijoittuvia lämpimiä kausia.
Muinaisen ja tulevan kuivuuden perimmäiset syyt ovat kuitenkin erilaisia. Nykymaailmassa etenevää lämpenemistä ja ennustettua kuivumista ajaa kasvihuonekaasujen nopea lisääntyminen ilmakehässä.
Muuten hyvä, mutta tuo viimeinen kappale on harhaanjohtava, koska esim. viimeiset 50 vuotta on olleet normaalia kosteampia kuten USAn ympäristöministeriökin kertoo. Tyypillistä aina ennustaa jotain tulevaa negatiivista kehitystä ja aina mainita väitetty ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Hiilidioksidi myös varastoi kosteutta ilmakehään.
The 1930s and 1950s saw the most widespread droughts, while the last 50 years have generally been wetter than average.
https://www.epa.gov/climate-indicators/weather-climate
Irlantikin vaan kosteampi.
https://www.epa.ie/news-releases/news-releases-2021/the-evidence-is-cle…
Jäätikötkin vain kasvaneet viimeaikoina. Sekin on hyvä esimerkki miten kukaan ei oikeasti tiedä paljon mitään ilmastosta 100 vuoden päästä.
https://nypost.com/2025/05/06/opinion/ice-rebounds-at-both-poles-climat…
CO2 on kasvihuonekaasu mutta MITn Dick Linzenin laskelmien mukaan sen tuplaantuminen 800n ppm nostaisi lämpötilaa puoli astetta eli ei juuri mitään.