Miten te muut 45+ vuotiaat naiset suhtaudutte kasvojenne ikääntymismuutoksiin?

ei ne rypyt rumenna asenne ratkaisee kaikille tulee ikää  

On hieman ryppyjä, mutta muuten iho on paremmassa kunnossa kuin koskaan!  Mulla on ollut kiiltävä sekaiho, joka on  tuottanut näppylää ja mustapäätä tehtaan lailla. Nyt jostain syystä iho on rauhottunut ja liki kuulas ja pelkkä ohut puuteri riittää. Olen erittäin tyytyväinen!

Vierailija kirjoitti:

Eikö botox halvaannuta hymyn ja muut ilmeet? Ei pysty nostamaan kulmakarvoja?

Ei. Suupielissä nostaa ne ylöspäin. Otsaan jää liikkeet, jos ainetta käytetään oikea määrä, mutta moni haluaa enemmän.  

Hei ap!

Kohta "Pelkään näyttäväni vanhalta ja epämiellyttävältä" ei ole masennustestissä siksi, että se olisi masennuksen aiheuttaja, vaan siksi, että se voi olla masennuksen OIRE. Toisin sanoen, vanhan näköisyys ei niinkään masenna, mutta masennus saa ihmisen ajattelemaan, että näyttää vanhalta, vanhentuneelta ja epämiellyttävältä.

Itse näin viisikymppisenä en näe peilistä äitiäni, vaan mummoni. Onneksi mummo oli pienenä, pyylevänä, ulkoisesti pehmeänä ja joka tavalla mummomaisena itsenään mielestäni melko viehättävä nainen.  Joku voisi olla sitä mieltä, että kauheaa, mutta mulla on isompiakin huolia ja vastuita kannettavana, mummomaisen ulkonäön suremiselle ei riitä tilaa. se, miten pidän huolta itsestäni, kohdistuu ihan muuhun.

Ihoa kannattaa alkaa hoitaa säännöllisesti viimeistään 40-vuotiaana jos ei ole sitä ennen tehnyt. Ihonhoitotuotteiden ei tarvitse olla kalliita, halvemmillakin saa aikaan tulosta (kasvovoiteet, seerumi, silmänympärysvoide ja kroppavoide). Myös syödyllä ruualla on vaikutusta ihoon eli kovat rasvat kannattaa vaihtaa pehmeisiin ja ruuanlaitossa käytetään rypsi- ja oliiviöljyä, syödään paljon kasviksia ja muistetaan myös juoda nesteitä riittävästi. Tupakointi vanhentaa ihoa.

Ratkaisukeskeisesti. Perjantaina konsultaatio kasvojenkohotuksesta. Tuumin, että operaatiosta huolimatta jää vielä sitä ikääntymisen hyväksymistä tehtäväksi, että en jää siitäkään paitsi. 

Mullakin on valtava määrä isompia murheita siedettävänä ja roikkuvat alakasvot on niihin verrattuna pieni asia. Veikkaan, että fressimpi olemus auttaa sietämään paremmin niitä murheita ja menetyksiä, joille en mitään voi. Tähän voi ainakin itse vaikuttaa. 

Haluan näyttää kaikissa ikävaiheissa parhaalta miltä voin siinä tilanteessa.

Intiassa ihastelin, että vaikka on miten kurttuisia vanhuksia, olivat silti ihanan näköisiä värikkäissä vaatteissaan. Otan siitä inspiraatiota ja keskityn siihen mihin voin, eli vaatteet, vartalo, hiukset jne. voivat olla kauniit vaikka naama rypistyy. Voi olla ihana tyyli kuten vanhalla balettitanssijalla tai taiteilijalla.

Ja asenne kuten 90v tädilläni joka tuli viimeisen päälle laitettuna juhliin jostain leikkauksesta ja liikkui huonosti. Silti kampesi ylös keppinsä kanssa  kaikkia tervehtimään ja puuskahti miehelleen "ylös siitä, nyt näytetään nuoremmille että ollaan vielä hengissä!".

Hieron kasvoja joka päivä ja hymyilen ja nauran. Olen raidoittanut hiukset hieman tummemmaksi, jotta kasvot näyttävät pehmeämmältä. Urheilen paljon, se antaa voimaa. 

Minulle Pamela Anderson on uusi esikuva, tämä nainen menee gaaloihin ilman meikkiä, eikä käytä kasvoihinsa plastiikkakirurgiaa. Kaikista naisista juuri hän on luonnollisuuden puolestapuhuja. 

Ei auta kuin hyväksyä ajan kuluminen. Mitä useampi nainen näin tekee, sitä harvemmalle lähipiirissä tulee painetta piikittää myrkkyjä naamaan tai leikellä itsestään Frankensteinin hirviötä. 

En suhtaudu

Tajusin, että tämä kysymyshän koskettaa minua. Minua on aina luultu 15 vuotta nuoremmaksi. Johtunee osaltaan geeneistä, mutta myös sittä, että en käytä alkoholia ollenkaan, en tupakoi, en käytä päihteitä, en käytä edes kipulääkkeitä, en syö karkkia ja vältän sokeria, urheilen, joogaan ja käytän SPF50 suojaa ulkona helmikuusta marraskuuhun (otan D vitamiinia purkista). 

Ostin jonkun aikaa kalliita rasvoja, mutta tutkittuani ainesosia olen päätynyt siihen, että halvemmatkin tuottavat tuloksia.

En edes tiedä miksi haluaisin kireän rypyttömän naaman, sitten kun ryppyjä alkaa tulla. Kaikki botoksia ja fillereitä ottaneita ja plastiikkakirurgia leikkauksissa käyneitä yhdistää sama asia -- jälki näkyy. Ne jotka nuissa hoidoissa käyvät tulevat itse sokeaksi sille tosiasialle. Muut kyllä näkevät eron. Mikä on sitten surullista on se, kun naama on oikein kireä, mutta kaulan iho on helttamainen. Tämä on sellainen taistelu aikaa vastaan, minkä voi vain hävitä. En paheksu niitä ketkä käyvät, tämä on vain huomioni asiasta. 

Itselleni vanheneminen on helpotus. Joka paikassa on ollut joku tyyppi kosiskelemassa, mitä enemmän ikää sitä vähemmän on näitä ei-toivottuja lähestymisyrityksiä. Eli vanheneminen on myös hyvä asia. Töissäkin otetaan tosissaan, joka vastavuoroisesti näkyy palkassa. 

Ärsyttää hamsterin posket.

Teen kaikkeni etten näytä mummelilta. 

Olin nuorena ruma, nyt en, joten en koe tuskaa vanhenemisesta.

Uteliaisuudesta kysyn, keiden takia rypyt harmittavat? Muiden ihmisten vuoksi, oman itsen ja peilikuvan vuoksi, miesten/ potentiaalisten kumppaneiden vuoksi? Minulle on ollut niin helpotus, että mikään noista ei liikuta minua, vaikka nuorempana luulin, että liikuttaisi. Sen sijaan fyysisen kunnon rapautuminen hävettää ammatillisesti, koska ammatissani tarvitaan kovaa kuntoa, usea työkaveri on kilpaurheilija.

Yleisesti ottaen suhtaudun armollisesti ukonäköni muutoksiin. Ohuen, kuivan ja herkän ihon ja ilmekkäiden kasvojen vuoksi ryppyjä alkoi tulla jo aika nuorena otsaan, ja nykyään hienoisia ryppyjä myös suun ympärillä. Niistä kriiseilin 40 v täytettyäni, mutta en jaksa enää. Täytän tänä vuonna 46 v ja olen aivan tyytyväinen ulkonäkööni. Minulla on kaunis luusto kasvoissa, joten vielä ei mikään hirveästi roiku, eikä ole paksuja juonteita. Viime aikoina leuan alle on tietyssä kulmassa ilmaantunut hiukan löysää ihoa. Mut suunta on vain alaspäin, yritän iloita vielä siitä kauneudesta, mitä on jäljellä.

Liikun, syön terveellisesti ja yritän nukkua tarpeeksi, niillä pötkii pitkälle. Mies kehuu kauniiksi jatkuvasti, joten ei kai valittamista.

Kamala kaksoisleuka on ilmestynyt kuin tyhjästä!!! Onneksi sentään ei ole vielä hirveästi ryppyjä, mutta kyllä tämä ahdistaa... nuorena olin kyllä kaunis, mutta nyt vain pullero tantta. Ei tee mieli edes peiliin vilkaista, kauneus on tosiaan katoavaista.

Yhä enenevät rypyt ei haittaa, mutta yllätyin kun tajusin että ylähuulen päällä ja leukaperissä kasvaa selvää nukkaa. Saksin niitä huvittuneena vähemmäksi kerran viikossa. Enemmän ärsyttää se, että kasvoihin ja kaulalle on alkanut kasvamaan pieniä luomia. Ilmeisesti perinnöllistä, mutta nyppiihän se että niitä joutuu seurailemaan ja todennäköisesti poistattamaan muutaman vuoden välein.

Ei juurikaan ryppyjä mutta tuo liikaleuka vihaan sitä yli kaiken ja aion laihduttaa jotta se lähtee. Mulla se tulee helposti koska on pieni leuka.  Muuten tyytyväinen kasvoihini

n48