Äkkiä ne miehetkin happanee, heikkenee, papparoituu, vanhenee. 70-luvulla syntyneet järjestään jo pappoja
Kuten Immu, syntynyt 1971.
Joku raja näyttää molemmilla sukupuolilla olevan 46-48.
Kommentit (28)
80-luvulla syntyneissä riittää vielä hehkuttajia. He ovat nyt vasta 35-45-vuotiaita. Sitten se hehkutus jää pois, kun ikä on 46+++
1970 syntynyt on tänä vuonna 55-vuotias. 1979 syntynyt vasta 46. Siinä on iso ero niin iässä kuin ulkonäössä, vaikka kumpikin on 70-luvulla syntynyt.
Setämiehiä parhaimmillaan. Pidä huivista kiinni tyttö. Tulemme avoautoillamme hakemaan suikkarille.
Vierailija kirjoitti:
Pappoja kumminki
Kaikista tulee pappoja ja mummeleita, jos tarpeeksi vanhaksi elää.
Boomerit on jo montussa minä ja muut 70 lukulaiset kuulutaan X ryhmään.
Suurin ikäpolvi on nykyisin ysärin alussa syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappoja kumminki
Kaikista tulee pappoja ja mummeleita, jos tarpeeksi vanhaksi elää.
no ei tolla vittuilula tuo edellinen elä.
Tuo on hyvin yksilökohtaista, minkä ikäiseltä kukakin näyttää. Jotkut pappaantuu, toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Seiskarit ovat ihan boomereita.
Miehiä parhaassa iässä, 50 v molemmin puolin.
Työura alkaa olla huipussaan ja vielä nousussa. Suurten yritysten toimitusjohtajiksi valitaan nimenomaan tuon ikäisiä miehiä, joilla helvetin hyvä koulutys ja älytön työkokemus.
Myös duunari puolella, ammattitaito ja kokemus huipussaan.
Vaikka vähätellään sanontaa, että ikä on vain numero, se on kuitenkin suurimmalta osalta totta.
Ikä on henkilökohtainen persoona kysymys. Ja tuossa iässä tietenkin menneisyys heijastuu nykyhetkeen.
Koulutus, monipuolinen työhistoria, perhe-elämä, harrastukset, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, oman ammattitaidon ylläpitäminen sekä muut vastasvat asiat.
Sellasta se on. Niin ne muutkin sen jälkeen syntyneet mummoutuu tai pappautuu. Onneksi ollaan jo sillloin maan povessa niin ei tarvitse katsella venynyttä nahkaa ja vanhoja palleja.
Itsehän seuraat setä Aikaa perästä, nopeammin se aika menee kuin uskotkaan.
Me ollaan vanhoja pieruja kaikki kun oikein silmin katsotaan.
Olen s. 1970.
Yläasteella luokallani oli poika, joka oli olemukseltaan aivan pappa.
Kun näin hänet yli nelikymppisenä, poikapappa näytti ikälopulta. Hän ei ole viettänyt rajua elämää, vaan päinvastoin on sellainen konservatiivinen, puhtoinen ja taloudellisesti erittäin hyvin toimeentuleva, joten en tiedä miten oli niin rajusti vanhentunut entisestään. Hänellä on ollut koko ikänsä täysin sama hiusmalli eli Pappa.
Itse olen luonnollisesti vielä hyvinkin hehkeä, pirtsakka ja eläväinen näin 55-vuotiaana. Ehermmm (mikä mun kurkkuuni oikein tuli, kun tällee kutittaa).
Öööö... 70-luvusta on jo puoli vuosisataa.