Mikähän osuus masennuslääkkeiden massatarjonnalla on vähäisiin lapsimääriin tai jopa pariutumisiin?
Uutisoitu, että vievät monelta seksuaaliset halut ja kiinnostuksen lähes kokonaan. Noita kuitenkin edelleen lääkärit jakelee avokätisesti.
Tottakai muitakin syitä olemassa, mutta pistää mietityttämään onko vaikutusta ja kuinka paljon.
Kommentit (60)
No ilman lääkkeitä ei tulisi pariuduttua senkään vertaa. Eli ei ole hyviä vaihtoehtoja.
Jakelevathan he ehkäisyäkin.
Minä en käytä masennuslääkkeitä enkä ehkäisyä, enkä halua lähellekään miestä.
Siemenen voi mies minulle tarjota, en ole kiinnostunut panopatjana toimimisesta. Eivätkä lapset kuulu miesten tai laitosten "omistukseen", vaan emolleen.
Kysymyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Jakelevathan he ehkäisyäkin.
Minä en käytä masennuslääkkeitä enkä ehkäisyä, enkä halua lähellekään miestä.
Siemenen voi mies minulle tarjota, en ole kiinnostunut panopatjana toimimisesta. Eivätkä lapset kuulu miesten tai laitosten "omistukseen", vaan emolleen.
Kysymyksiä?
Tavallaan olet oikeassa. Emo pystyy keskittymään lapsiin, kun uros ei ole siinä häärimässä.
Toisaalta ihmislapsen kasvattaminen on haastavaa ja vie pitkän aikaa, siihen on tarkoitettu kaksi. Henkiset ja taloudelliset resurssit paremmat.
Ap, ajatteletko ihan tosissasi, että masentunut vanhempi olisi hyvä vanhempi? En lainkaan epäile sitä rakkautta lapseen, mutta jos ei jaksa huolehtia edes omasta arjestaan, niin miten ihmeessä jaksaisi huolehtia lapsesta ja hänen tarpeistaan? Liikaa kun ei voi korostaa lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä läheisissä ihmissuhteissa.
Ensin tulee hoitaa masennus (ei ole varmasti helppoa, uskon sen) ja sitten vasta sitä perhettä perustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko sinä, että masentunut jaksaa olla hyvä vanhempi?
En kyseenalaista masentuneen avun tarvetta vaan sitä, mitä aloituksessani kirjoitin eli tosiasianahan pidetään lääkärien edelleen jakavan erittäin avokätisesti masennuslääkereseptejä. Suomessa niiden käyttömäärät on väestöön suhteutettuna todella suuria. Onko näillä sitten omat vaikutuksensa myös nykytilanteeseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakelevathan he ehkäisyäkin.
Minä en käytä masennuslääkkeitä enkä ehkäisyä, enkä halua lähellekään miestä.
Siemenen voi mies minulle tarjota, en ole kiinnostunut panopatjana toimimisesta. Eivätkä lapset kuulu miesten tai laitosten "omistukseen", vaan emolleen.
Kysymyksiä?
Tavallaan olet oikeassa. Emo pystyy keskittymään lapsiin, kun uros ei ole siinä häärimässä.
Toisaalta ihmislapsen kasvattaminen on haastavaa ja vie pitkän aikaa, siihen on tarkoitettu kaksi. Henkiset ja taloudelliset resurssit paremmat.
Ei ole yhtään sen kummallisempaa kuin apinankaan. Ongelmat syntyvät siitä, että ulkopuoliset puuttuvat asiaan ja kohdistavat naiseen seksuaalista ja psykologista väkivaltaa.
Tuo että miehen vaikutus naisen ja lapsen, tai perheen taloudelliseen hyvinvointiin, on myös aika korkealentoinen "haave". Näin ei suinkaan aina ole, usein asia on jopa täysin päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko sinä, että masentunut jaksaa olla hyvä vanhempi?
En kyseenalaista masentuneen avun tarvetta vaan sitä, mitä aloituksessani kirjoitin eli tosiasianahan pidetään lääkärien edelleen jakavan erittäin avokätisesti masennuslääkereseptejä. Suomessa niiden käyttömäärät on väestöön suhteutettuna todella suuria. Onko näillä sitten omat vaikutuksensa myös nykytilanteeseen.
Ap
Yhteiskunta on kuin eläintuotantolaitos. Tiedätkö mitä eläintuotantolaitoksissa jaellaan, jotta pysyvät tuottavina? Kuohintaa ja kuolemantuomioita. Siihen nähden pillu- ja pääpillerit ovat melko inhimillinen vaihtoehto.
Syntyvyyden ongelmat ovat seuraavat
1. Naiset sidottu orjuuteen.
2. Naisen toimeentulo riskeeraantuu, jos alkaa synnyttelemään.
3. Lapset joutuvat luovuttamaan siittäjälle ja mahoille hoitoon jo kauan ennen luonnollista vieroittumisikää.
4. Miehet eivät sitoudu, riski siitä että lapset joutuvat osaksi polygamista haaremia on äärimmäisen korkea.
Tuossa ongelmat, jotka liittyvät synnyttämiseen ja lapsenhoitoon. Ratkaisu on yksinkertainen: miehiltä omistusoikeus lapsiin pois ja naisille kunnollinen taloudellinen tuli työstään äiteinä.
Parisuhde on sitten asia erikseen ja nykyään tarkoittaa käytännössä pelkästään s eksiorjuutta. Se on naiselle yhtä lailla työtä. Naisella ei ole mitään tarvetta tulla koko ajan siitetyksi, tämä on yksinomaan miehen halu.
Käytännössä tilanne on se, että lisääntyminen on naiselle yksinkertaisesti aivan liian suuri riski ja haitta. Se voi aiheuttaa tälle myös pysyviä terveyshaittoja, sillä synnyttämisestä on tehty medikaalinen paiskausfestivaali, jossa ei paljon naista säästellä.
Ajattele asiaa siltä kannalta, että jos lisääntymisen riskit miehelle olisivat olisivat esim. se, että sinulta poistetaan pallit yllättäen vastoin tahtoasi ja ilman mahdollisuutta harkita ja kieltäytyä asiasta. Lisäksi sinua paiskattaisiin ja mutiloitaisiin, sekä pahoinpideltäisiin psykologisesti 9kk ja sen jälkeen loputtomasti.
Miehillehän lisääntymisestä ollaan tehty orgastista, kivaa, ja siitä saa jopa sosiaalista hyväksyntää. Naisille asia on päin vastoin, vaikka kyseessä on naisen biologinen funktio.
Kyllä teillä on tässä aivan helvetisti korjattavaa, ennen kuin naiset tuovat kohtunsa pöydälle.
Yksikin lapsi riittää turvaamaan naisen sosiaalisen statuksen, että se lapsimäärän väheneminen johtuu enempi siitä ettei koeta tarpeelliseksi kasvattaa useampaa lasta, ne kuitenkin vie resursseja.
Masennuslääkkeiden määräämisellä monia syitä, ehkä myös että lääkärit haluavat kastroida tietyntyyppisiä potilaita, eivät lääkärit ole mitään viattomia pulmusia vaan ihan samanlaiset inhimilliset tunteet jyllää kuin kaikilla muillakin, eikä ole mikään ihme, kun joutuvat kuuntelemaan päivästä toiseen jonkun potilaan itsekeskeistä surkeaa valitusta tyhjänpäiväisestä.
No mites kun masentuneenakaan ei kiinnosta? Saanko nyt lääkettä?
Tää on aina hullua, että joku luulee, että, kun sairauden jättää hoitamatta/huomioimatta, se ikään kuin häviää kokonaan.
Hyvä keskustelun avaus AP.
Minä kerran pari kuukautta tapailin nelikymppistä kivaa miestä ja ihmettelin, miksi en tunne seksuaalisesti vetovoimaa häneen. Hän tuntui ihan vaan kaverilta. Sitten hän kertoi, että hän on jo puoli vuotta käyttänyt masennus lääkettä. Ymmärsin, että siitähän se johtuu, että en kokenut häntä romanttisessa mielessä kiinnostavaksi. Lisäksi seksissä hänen oli tosi vaikeaa laueta. Hän sanoi, että tämä ongelma oli alkanut kun oli alkanut käyttää sitä lääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko sinä, että masentunut jaksaa olla hyvä vanhempi?
En kyseenalaista masentuneen avun tarvetta vaan sitä, mitä aloituksessani kirjoitin eli tosiasianahan pidetään lääkärien edelleen jakavan erittäin avokätisesti masennuslääkereseptejä. Suomessa niiden käyttömäärät on väestöön suhteutettuna todella suuria. Onko näillä sitten omat vaikutuksensa myös nykytilanteeseen.
Ap
Jaetaan niitä, jopa kipukynnyksen nostamiseen. Mainittu resepti on helpompi kirjoittaa kuin käyttää aikaa potilaan auttamiseen.
Olen parisuhteessa ja halut ei hävinneet lääkityksen aikana. Ei ole samanlaista kaikilla.
Järkyttävää että 600 000 syö suomessa masennus lääkkeitä. Mikä masentaa?
Osalla seksuaalihaitat jää pysyviksi vaikka lääkkeen lopettaa. Lisäksi monet eivät pysty lopettamaan, vaikka haluaisivat, koska tulee niin vaikeat lopetusoireet.
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa ja halut ei hävinneet lääkityksen aikana. Ei ole samanlaista kaikilla.
Olet onnekas. Minulta hävisivät, eivät palanneet koskaan.
Eiköhän se työttömyys ja parisuhteettomuus johda masennukseen helpommin kuin tyhjästä tullut masennus pariutumattomuuteen.
Luuletko sinä, että masentunut jaksaa olla hyvä vanhempi?