Sierainten koko, säärien suoruus tai länkisääret ja luuston rakenne kertovat, mistä esivanhempasi tulivat
Esim Arabianhevosella on suuremmat sieraimet kuin muilla ja joku nikama oli vähemmän kuin muilla hevosilla. Tämän takia se on ketterä, nopea ja jaksaa juosta pidempään. Se ei ole suunniteltu kantamaan kuitenkaan raskaita haarniskoituja eurooppalaisia ritareita, vaan pienikokoisia arabialaisia. Afrikan Masai heimoilla on suuret sieraimet, hoikka ja pitkä vartalo ja suorat sääret. Nämä sitä varten, että he jaksavat juosta pitkään savannilla saaliin perässä. Länkisääriset kansat, kuten mongoloidit ja aasialaiset, ovat taas kehittyneet sellaisiksi, koska heidän esivanhempinsa ratsastivat hevosilla Euraasian valtavilla aroilla. Sääret muotoutuivat hevosen kylkiin sopiviksi. Koukkunokkaiset Välimeren ja lähi-idän kansat taas eivät juoksemisesta piitanneet, niinpä heidän nenänsä muotoutui lähinnä maanviljelystä varten, tuollainen nokan muotohan haistaa hyvin, mikä hedelmä ja mikä kukka on syötäväksi kelpaava. Polyneesialaiset taas ovat selvästi vesikansaa. He pystyvät sukeltamaan ilman happilaitteita helmiä meren pohjasta. Heillä on leveät jalat, jotka auttavat kookoksen hakemiseen palmusta ja toimivat myös räpylöiden tapaan.
Kommentit (3)
Joo, ja me pohjoismaalaiset ollaan vaaleita ja kookkaita, koska noilla piirteillä varustetut selvisi ja pysyi terveempänä ankaran kylmissä talvissa. Vaalea iho vastaanottaa enemmän auringonvaloa ja tuottaa tehokkaammin d-vitamiinia myös talvella pimeässä pohjolassa.
Tottahan tuo, evoluutiota niin kuin muillakin eläimillä.
Varhaiskeskiajalla kaikki olivat laihoja. Lihavuusgeeni tuli vasta ankarien nälänhätien jälkeen, suomea ja Irlantia kohtasi viimeksi sellainen 1800 luvulla.
Vinha perä - latinoilla. Helpotti istumista köyhän kansan kapeilla tuoleilla pulavuosina.