Myyttiset suomalaiset olennot

Ilmarinen

Tämä on vähän eri asia, mutta isoäitimme varoitti meitä lapsia että jos menemme liian lähelle virtaa niin viepä vie. Se kuulosti joltain olennolta, vaikka viepähän on luonnonvoima, virtaavan tai pyörteisen veden voima. Se saattaa oikeasti viedä mukanaan. Kaakkoismurteen alueella viepä on kai myös viemärin synonyymi.

Minut mustalaisakka vei enkä vieläkään ole päässyt takaisin. 😟

Mummielestä kaiken sulosempii on kyöpelit ja aamukasteisella niitulla ilman rihman kiertämää tanssivat keijupimuset.

Vierailija kirjoitti:

Näkiki tulee ja vie jos leikitte liian lähellä jokirantaa.

Ja vtut vie! Minä teen siitä näkkileipää!

Vierailija kirjoitti:

Minut mustalaisakka vei enkä vieläkään ole päässyt takaisin. 😟

Sis sanottiin että laittaa räkälaukkuun. Vie ja ottaa eikä päästä pois ja pistee räkälaukkuun.

Nahkaiseen laukkuun joka on täynnä räkää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut mustalaisakka vei enkä vieläkään ole päässyt takaisin. 😟

Sis sanottiin että laittaa räkälaukkuun. Vie ja ottaa eikä päästä pois ja pistee räkälaukkuun.

Nahkaiseen laukkuun joka on täynnä räkää?

kuulin kanssa ton saman ja olin ihan Tweekkinä kun kuulin ton.

Kortot. Äitini, joka oli syntynyt saamelaisalueella, puhui kortoista, pahoista olennoista, jotka veivät ja piilottivat tavaroita. 'Kortto on sen vienyt' tai, että 'älä jätä tavaroita levälleen pihalle, kortto sen vie'. Joitakin epämieluisia ihmisiä hän saattoi kiroten nimittää kortoiksi, jotka vievät leivänpalankin köyhän suusta. Lapsena kuvittelin korttojen olevan tummia, epämääräisesti liehuvia, hahmottomia olentoja ja pelkäsin niitä kovasti. Opin kovin huolelliseksi tavaroitteni kanssa.