Työtön, jos pääsisit nyt opiskelemaan ja saisit opiskeluiden ajalta työttömyyskorvausta, menisitkö?

UP!

Opiskelin pari vuotta sitten työkkärin tuella uuden ammatin. En vaan saanut alan töitä, vaikka kovasti puhuttiin että niitä kyllä on. Alkuun sain ansiosidonnaista ja sillä pärjäsi hyvin. Sitten tipuin kelan rahalle ja siitäkin lopulta poistettiin se lapsikorotus. No, nyt lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi ihan opintotuella alkuvuodesta. Siinä on sentään vielä lapsikorotus. Työkkärin raha siis olisi se 595, opintotukea saan 421e. Ja toki otin opintolainan, 850e kuussa. Eli paremmin nyt pärjää, olkoonkin että velkaa tulee. Mutta valtio sen takaa, niin ihan sama. Lisäksi opintotuella saa tehdä töitä aika paljonkin ennenkuin sen menettää. Päivärahoista vähennetään heti jos töitä tekee. Ja kunhan saan opintoja sen verran että saan lääkeluvat, voin alkaa tehdä keikkaa. Joten lainaa tuskin tarvitsee kokonaan elämiseen käyttää. Nyt ehkä puolet, mutta jos keikkaa saa, niin ei ehkä ollenkaan. Kesäksi ei nyt valitettavasti vielä töitä ole, mutta kai sitä jotenkin pärjää. Kun tulee lapsilisät ja elatustuet kuitenkin. 

Olen juuri valmistunut opinnoista, joiden ajalta sain työttömyysetuutta. Ihan heti en ole valmis seuraaviin opintoihin, vaikka en töitä saisikaan.

Opintojen alettua minulle selvisi asioita, joista ajattelen, että en olisi hakenut noihin opintoihin, jos olisin tiennyt. En kuitenkaan kadu,

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin pari vuotta sitten työkkärin tuella uuden ammatin. En vaan saanut alan töitä, vaikka kovasti puhuttiin että niitä kyllä on. Alkuun sain ansiosidonnaista ja sillä pärjäsi hyvin. Sitten tipuin kelan rahalle ja siitäkin lopulta poistettiin se lapsikorotus. No, nyt lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi ihan opintotuella alkuvuodesta. Siinä on sentään vielä lapsikorotus. Työkkärin raha siis olisi se 595, opintotukea saan 421e. Ja toki otin opintolainan, 850e kuussa. Eli paremmin nyt pärjää, olkoonkin että velkaa tulee. Mutta valtio sen takaa, niin ihan sama. Lisäksi opintotuella saa tehdä töitä aika paljonkin ennenkuin sen menettää. Päivärahoista vähennetään heti jos töitä tekee. Ja kunhan saan opintoja sen verran että saan lääkeluvat, voin alkaa tehdä keikkaa. Joten lainaa tuskin tarvitsee kokonaan elämiseen käyttää. Nyt ehkä puolet, mutta jos keikkaa saa, niin ei ehkä ollenkaan. Kesäksi ei nyt valitettavasti vielä töitä ole, mutt

Onnea työnhakuun. Nyt on kyllä jo lähihoitajiakin irtisanottu ja työttöminä. Yritä saada jalkaa ovenrakoon jo opiskeluaikana. Hoitoalalla moni on työllistynyt harjoittelupaikkoihin, ensin opiskeluaikana keikkoja, sitten sijaiseksi ja valmistumisen jälkeen vakituiseksi. 

Kyllä, lähdin opiskelemaan työvoimakoulutuksen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin tehnyt S2-opinnot. Olisi voinut paremmin tukea ulkomaalaisia opiskelijoita, kun sitä aika monessa opetusalan työpaikassa kysytään. Mutta ei niitäkään saa tehdä. 

Mikähän tuossakin on? S2-opintoja voi tehdä 35 op tai 60 op. Ne on lyhkäisiä kuitenkin, maksimissaan vuoden juttuja. Just ne auttaisi siihen että pystyisi tukemaan muunkielisiä valmistumaan ammattiin, tai miksei peruskoulussakin, niin että oppisivat ja Suomi menestyisi sitten PISA:ssakin paremmin. 

Jäin muutama vuosi sitten työttömäksi ja opiskelin ansiosidonnaisella amis-ammatin alalle, jolla on hyvä työllisyys. Koulutus järjestettiin työvoimakoulutuksena.

Opinnot kestivät 1,5 vuotta, sain suuren osan hyväksiluettua aiemmista opinnoista (lukio + amis). Opintoihin kuului 2 x 3 kk harjoittelujaksoa. Jäin töihin viimeiseen harjoittelupaikkaani jossa olen edennyt vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin. Myöhemmin minua pyydettiin töihin myös ensimmäiseen harjoittelupaikkaan josta jouduin kieltäytymään.

Nyt opiskelen alan AMK-tutkintoa monimuotototeutuksena työn ohella. Olen ollut päätökseen oikein tyytyväinen, keski-ikäisen naisen on vaikea työllistyä pelkästään työhakemuksilla mutta harjoittelun kautta sain ns. jalan oven väliin. Voin suositella muillekin jos motivaatiota on.

Kyllä menisin heti! En vain tiedä, mitä opiskella. Haluaisin opiskella taidealaa, mutta se ei tietenkään ole realismia tukemisen kannalta. Ei mitään hajua, mitä tekisin, mikä kiinnostaisi... Mutta jos ala löytyisi, pääsisin kouluun ja saisin vielä tuen, menisin heti.