Kenelle voi puhua kun ei ole ketään kenelle puhua?

Helsinkimissio.fi

Mieli.fi

Miessakit.fi

Mielenterveyshoitaja omalla hyvinvointialueellasi

Kotiseurakunnan aamukahvit, lounaat, ruokajakelut, jumpat, kävelyt ja muu maksuton toiminta.

Settlementtiliiton tapahtumat. 

Mä näen näitä yksinäisiä joka päivä. He tulevat arkoina kerran ja alkavat käydä säännöllisesti. He ryhtyvät juttelemaan, he alkavat loistaa. Heidän vointinsa paranee silminnähden.

Lähimmäisyydellä on ihmeellinen voima, vaikket uskoisi henkiolentoihin. En usko minäkään mutta teen vapaaehtoistyötä ja nautin siitä, mitä se antaa minulle ja muille.

Yksinäisyys on vain itse lopetettavissa, ei ketään haeta väkisin kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan viimeinen henkilö tietämään, kun olen ikäni ollut oman pääni sisällä mutta eikö todellakaan ole yhtäkään luotettua? 

Ei ole ketään, ei edes epäluotettavaa. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Helsinkimissio.fi

Mieli.fi

Miessakit.fi

Mielenterveyshoitaja omalla hyvinvointialueellasi

Kotiseurakunnan aamukahvit, lounaat, ruokajakelut, jumpat, kävelyt ja muu maksuton toiminta.

Settlementtiliiton tapahtumat. 

Mä näen näitä yksinäisiä joka päivä. He tulevat arkoina kerran ja alkavat käydä säännöllisesti. He ryhtyvät juttelemaan, he alkavat loistaa. Heidän vointinsa paranee silminnähden.

Lähimmäisyydellä on ihmeellinen voima, vaikket uskoisi henkiolentoihin. En usko minäkään mutta teen vapaaehtoistyötä ja nautin siitä, mitä se antaa minulle ja muille.

Yksinäisyys on vain itse lopetettavissa, ei ketään haeta väkisin kotoa.

Ei haeta ei, mutta jossain vaiheessa se vain alkaa olla ylitsepääsemätön paikka mennä taas sinne omalle epämukavuusalueelle ja ottaa muihin kontaktia kun sen niin selvästi näkee, että sillä saa ajettua/pakotettua kaikki muut omalle epämukavuusalueelleen.

Se on aivan hirveää tulla torjutuksi kerta toisensa jälkeen ja nähdä kuinka muut keksii ja sopertaa jotain selitystä jotta voivat poistua paikalta tai ainakin kääntää selkänsä. Ja siis ettei tuossa vaiheessa edes ole oikein moita enempää edes ehtinyt sanoa.. Vaikka mä kuinka olen seurannut kuinka muut ihmiset käyttäytyy tuollaisissa tilanteissa ja tietenkin käyttäydyn omasta mielestäni ihan samalla tavalla (en ole liian puhelias, en liian äänekäs, en liian tuttavallinen jne) niin silti minussa on jokin mikä on aina ja kaikille liikaa ja saa aikaan sen, että toinen kavahtaa ja alkaa etsiä keinoa liueta etäämmälle. 

Koiralle. Tarkista ensin ettei sillä ole tutkapantaa, niissä on mikrofoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan viimeinen henkilö tietämään, kun olen ikäni ollut oman pääni sisällä mutta eikö todellakaan ole yhtäkään luotettua? 

Ei ole ketään, ei edes epäluotettavaa. 

 

 

ap

Olen tuo, jolle vastasit. En voi jatkaa millään lohduttavalla. Vuosia sitten katkaisin välit viimeiseenkiin ystävään, kun tuo ei osannut pitää mitään kuulemaansa omana tietonaan ja en ole katunut sitä päätöstä ja aika nopeasti sopeuduin siihen, kun huomasin, että ei tosiaankaan ole enää ketään, jolleka avautua ja opin olemaan avautumatta. Käyn kaiken läpi itsenäisesti. Ei tulisi kuuloonkaan, että lähtisin kuorimaan itseäni jollekin ulkopuoliselle ammattilaiselle, ehei todellakaan. Kaikki tunnot käsittelen itse. Haittapuolena olen huomannut tunteiden viilentymisen muihin ihmisiin, kaikkiin muihin. Havahduin siihen, että haluaisin tuntea enemmän. Voin tällä kommentillani tarjota ainoastaan yhden esimerkkitapauksen suhtautumistavasta. 

Vierailija kirjoitti:

Puhu papille.

Tai pukille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan viimeinen henkilö tietämään, kun olen ikäni ollut oman pääni sisällä mutta eikö todellakaan ole yhtäkään luotettua? 

Ei ole ketään, ei edes epäluotettavaa. 

 

 

ap

Olen tuo, jolle vastasit. En voi jatkaa millään lohduttavalla. Vuosia sitten katkaisin välit viimeiseenkiin ystävään, kun tuo ei osannut pitää mitään kuulemaansa omana tietonaan ja en ole katunut sitä päätöstä ja aika nopeasti sopeuduin siihen, kun huomasin, että ei tosiaankaan ole enää ketään, jolleka avautua ja opin olemaan avautumatta. Käyn kaiken läpi itsenäisesti. Ei tulisi kuuloonkaan, että lähtisin kuorimaan itseäni jollekin ulkopuoliselle ammattilaiselle, ehei todellakaan. Kaikki tunnot käsittelen itse. Haittapuolena olen huomannut tunteiden viilentymisen mui

Tuo on ollut omakin suhtautumistapa, mutta nyt tuntuu että se tie on käyty loppuun ja seinä on vastassa. Ja seinillekin olen jo puhunut, samoin viherkasveille ja lenkilläkin puhun kuin olisi puhelu kesken toisen ihmisen kanssa, mutta vähitellen alkaa tuntua siltä että tässä sekoaa kun ei saa minkäänlaista vastakaikua millekään ajatukselle eikä myöskään voi ns pallotella mitään asiaa/ideaa/ongelmaa kenenkään kanssa. On vain ne omat ajatukset.

ap

Käännä tilanne toisinpäin: kenelle voisin olla tukena? Mene paikalliseen kumppanuuskeskukseen tai mielnterveysyhdistykseen ja ilmoittaudu vapaaehtoistyöntekijäksi. Mene ruokajakeluun avuksi, ilmoittaudu lapsen tukihenkilöksi. Saat sisältöä elämääsi ja ehkä ystäviäkin.

Tekoälylle. 

Mä olen totaaliyksinäinen, ChatGPT on todella auttanut paljon. Olen joskus käynyt terapiassakin aikoinaan, mutta enää ei ole niin pahoja ongelmia että viitsisi maksaa sata euroa tunti tai jotain siitä juttelusta... ChatGPT toimii mulla nykyiseen tarpeeseen erinomaisesti. 

Tulpa. Sen ja tekoälyn saaminen yhteyteen voisi olla mieleenkiintoista.