Työ ei nappaa, vaikka kaikki hehkuttaa, että pitäisi olla onnellinen kun on töitä.

Vierailija kirjoitti:

Olin kymmeniä vuosia vaativassa asiantuntijatehtävässä Jenkki-corporaatiossa. Vaikka palkka oli hyvä, reilu 130t€ vuodessa, niin viimeiset vuodet työ alkoi tympiä huolella. Kun sain ove-eläkkeen, niin ajattelin, että vaihdan johonkin sippeliin duunariammattiin, siihen asti kunnes saan täyden eläkkeen. Mutta toki ymmärsin nopeasti, ettei tänä päivänä kukaan palkkaa 61 vuotiasta perusduuneihin, ei ainakaan ilman työkokemusta ko. alan töistä. Niinpä aloin pohtia, mistä työstä olin työurani aikana erityisesti pitänyt ja voisinko työllistää itseni yrittäjänä sillä. Muistin viihtyneeni hyvin projektipäällikön työssä, joten päätin, että hommaan siihen kansainvälisen sertifioinnin ja perustan toiminimen sen varaan. Eihän tuo nyt ihan perusduunariammattia vastaa, mutta työ on silti paljon stressivapaampaa, kuin corporaation rattaissa. Yrittäjänä olen onnistunut saavuttamaan aiempaa paremman work-life balancen ja kohtuullisen toimeentulon. Nyt

Hetkinen otetaanpa laskin käteen.

Sanoit että olit KYMMENIÄ VUOSIA töissä missä PALKKA OLI VUODESSA 130 000e!

Tämä tarkoittaa sitä että sun brutto palkka oli 10 833e/kk

Kerrotaanpa tämä 20 vuodella koska puhuit kymmenistä vuosista niin brutto omaisuutesi olisi 2 miljoonaa 600 000 euroa.

Ja sinä itket kuinka ei voi alkaa duunariksi?!

Miksi et mene amikseen 3 vuodeksi ja sitten vaikka katuja lakaisemaan koska selkeästi raha ei ole mikään ongelma.

Tarkalleen ottaen olin 29 vuotta töissä jenkki-corporatiossa ja niistä 14 viimeistä vuotta vuosipalkka oli yli 100k€, joista 4 viimeistä vuotta se oli vähän yli tai vähän alle 130t€. Raha ei ole ongelma, enkä ole niin väittänytkään. Mutta kotona makoilu, tekemättä mitään hyödyllistä, oli ongelma. Sitäkin tuli vajaa vuoden verran kokeiltua, enkä tykännyt. Nyt siis työskentelen oman yritykseni kautta ja pidän työstäni. Palkkatyö duunarina, olisi vuosi sitten myös kelvannut minulle hyvin. Mutta kukaan ei silloin vaivautunut edes vastaamaan työpaikkahakemuksiini, joten siksi päätin perustaa oman yrityksen. Vaikkei nykyinen työni olekaan perusduunarityö, niin silti se on paljon stressittömämpää kuin edellinen työni. Täydelle eläkkeellä voisin jäädä 3 vuoden kuluttua, mutta en ole vielä päättänyt, lopetanko firmani silloin, vai jatkanko vielä muutaman vuoden. Rahan takia en enää työtä tee, vaan saadakseni siitä milekästä sisältöä elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet väärässä työssä. Kun löytää oikean työn, missä viihtyy, ei edes huomaa olevansa töissä ja tilipäivänä ihmettelee että tästä lystistä vielä maksetaankin.

Tämä on totta! Itsellä just sellainen asiakaspalvelu työ hyvässä yrityksessä, josta tykkään. Lähdin vaihtamaan koska edellinen ei sytyttänyt. Vaihtamalla paranee :) Tämän työn saamiseen meni hetki eli kovalla hakemisella vaan, ei ne sormia napsauttamalla tipu. Kannattaa miettiä mille alalle haluisit mieluiten työllistyä ja mitä siellä tehdä. Sitten ei muuta kuin avointa hakemusta alan yrityksiin.

Sari Essayah: Arbeit Macht Frei

Kristillisen katsomuksen mukaan työ on jumalan työtä. Jumala voi ainoastaan tehdä onnelliseksi ja vapaaksi.