Jouduin toimeentulotuelle suojaosan poiston takia ja tunnen olevani loukussa - mikä on tässä hyöty valtiolle?

Olen tehnyt keikkatöitä ja sivutoimista kevytyritystoimintaa ennen suojaosan poistoa ja alvin nostoa. Ei sillä Suomen mittapuulla todellakaan rikastu, mutta ylläpidin työkykyäni, taitojani ja tunnetta edes osittaisesta taloudellista toimeliaisuudesta. Nyt mikään noista ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska käteen ei jää juuri mitään. En minä halua vain harrastaa töitä työskentelyn ilosta, vaan kyllä  haluan siitä vähän taloudellisesti hyötyäkin. Tekisin kyllä kokoaikatöitä, jos terveyteni ja jaksamiseni sen sallisi. Siksi tuo suojaosa oli mulle tosi tärkeä ja se toi tunnetta siitä, että voin tehdä edes jotakin ja antaa näin oman panokseni. Tuntuu pahalta vastailla ihmisille ja asiakkaille, ettei vaikka keikat nyt vain kannata yksinkertaisesti.

Olen nyt toimeentulotuella ja olen tuntenut olevani loukussa. Onneksi minulle on nyt avautunut yksi mahdollisuus ehkä työllistyä minulle sopivalla tavalla ja toivon, että se todella johtaa työllistymiseen. En tiedä, ketkä ovat niitä, jotka saavat isoja summia tuista käteen, mutta minä en kyllä kuulu heihin. Elämisen kulut ovat nousseet paljon.

Mietin, että miten tässä valtio hyötyy. Puhutaan, että pitää säästää. Ennen maksoin edes vähän veroa työtuloista ja ne menivät suoraan pääasiassa kotimaiseen kulutukseen. En oikein ymmärrä, mikä on tässä se hyöty valtiolle ja miten tässä säästetään, että saan tuon rahan toimeentulotukena ja istun kotona kieltäytyten muun muassa keikkahommista taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi. Voisiko joku selittää?