Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Huoh, kaveri meinaa hakea yliopistoon...
16.03.2007 |
No ei siinä mitään, mutta käy iltalukiota, tähtää kuulemma c:n arvosanoihin, aikoo hakea nyt keväällä yliopistoon lukemaan ainetta, johon pääsee alle 5% hakijoista, ei ole vielä aloittanut pääsykokeisiin lukemista (2kk aikaa!). Yksi pääsykokeen tärkeä osa-alue on hänelle ihan täyttä hepreaa ja sitä ei todellakaan opita parissa kuukaudessa. Ei edes tiennyt, että kyseinen aihe kuuluu oleellisena osana pääsykokeisiin, eikä tajunnut miksi sitä pitää opiskella kun " ei sitä siinä ammatissa tarvita" , eli ei edes tiedä kyseisestä ammatista mitä se oikeasti sisltää! Sanoo, että jos todella aikoo siihen päästä, niin varmasti pääsee.
Itse hain e:n todistuksella tätä samaa ainetta lukemaan 2 kertaa jo aikaisemmin, olin lukenut pääsykoekirjat moneen monituiseen kertaan ja tuo osa-alue mikä ystävälleni on ihan hepreaa, sujuu minulta aika paljon paremmin, silti eivät taitoni riittäneet pääsemään sisään.
Varoittelin vähän tätä kaveria, että sisään pääsy vaatii kyllä hieman enemmän kuin 2kk lukemisen, ettei kannata ehkä ihan kaikkea laskea sen varaan että pääsee nyt heti opiskelemaan sitä... Kaveri suuttui.
Kommentit (24)
että kävin pääsykokeissa lähinnä huvikseni katsomassa. Sisäänpääsyprosentti jotain viiden luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Spykologille:
Mullekin tuli mieleen, että tässä puhutaan psykologian pääsykokeesta. Minusta tilastotiede on erittäin tärkeä pääsykokeessa, kun sitä joutuu/saa opiskella melkein sen appron verran, niin ei tule sitten yllätyksenä. Ja kuitenkin on psykolgian eli tieteen opiskelusta kyse, niin tilastotiede on äärimmäisen tärkeää, koska sen avulla oppii sen, miten johtopäätöksiin tutkimuksella tullaan. Kyllähän hyvinkin projektiivisetkin testit on tarkasti tilastotieteen menetelmin tutkittu. Ei niitä mutu-tuntumalla ole tärkeiksi työskentelymenetelmiksi valittu.
Lisäksi tilastotiede on pääsykokeista hyvä siksi, että todellakin erottelee hakijat jyvistä akanoihin. Tai ainakin niihin, joilla on ollut motivaatiota opiskella muutakin kuin Erikssonin kehitysteorian eri vaiheet.
t. Myös spykologi
hakea vaativaan yliopistoon.
Joskus sanoin siitä ääneen ja sain juuri sellaisia katseita joiden takana on ap:n kaltaisia ajatuksia.
Kuitenkin tosiasia on, että vaikka sinä et pääsisi sisälle vuoden lukemisen jälkeen niin joku toinen saattaa päästä parin kuukauden kirjojen selaamisen jäkeen.
Ei kannata yrittää masentaa muita ja vielä selän takana naureskella muille kaverin " typeryyttä" . Pilkka voi osua omaan nilkkaan!
Vaikka päällepäin kaverisi voi vaikuttaa höpsöltä taivaanrannanmaalarilta, niin todellsiuudessa hän voi olla juuri hakemallensa alalle luonnonlahjakkuus!
Ja vaikka ei, niin mitä sitten. Sinä varmaan olet tietenkin tyytyväinen jos ystäväsi ei kouluun pääse, mutta yrittäisit edes kannustaa!
Opiskelussa motivaatio ja oppiminen voi vaihdella hyvin rajusti riippuen aihealueesta! Se, että saa lukiosta vaikkapa B:n paperit ei välttämättä kerro oppimistaidoista yhtään mitään!
Alue: Aihe vapaa
ole monellakaan lukukerralla ole oppinut pääsyyn tarvittavia asioita.
Tai sitten jännität liikaa. Usein muuten juuri tuollaiset " happy-go-lucky" tyypit pääsevätkin kaikkien yllätykseksi, koska eivät ajattele liian monimutkaisesti.