Oliko 1950-luvun alussa joissakin kartanoissa vielä oma henkilökunta?

Tarina 1990-luvun vaihteesta. Työkaveri meni työkeikalle kartanoon, jossa sisäkkö tarjoili kahvit saliin. Mene tiedä, onko siellä sisäkkö vieläkin.

Siis Ruotsin ajan kartanot oli rustholleja tavernoita joissa oli ravintola varastot kuin asuntoja ja hevostallit. Palkattu työvoima asui joko sivutalossa tai kylällä. Heinän teossa heitä oli ajoi hevosella heinää varastoon talveksi. Heinää syötettiin talvella elukoille. Nykyään nimellä maatalouslomittaja tai muu jotka käyttää koneita. Vilja leikattiin itse käsin viikatteilla joten se oli kovaa työtä. Ei ollut koneita. Pojat kaatoi puita metsistä ja rakensi heinille latoja. Oli oikeat emäntä koulut missä naiset opiskeli suurtalouden hoitoa. Miehet opiskeli puusepän kouluissa ja maatalouskouluissa. Lastenhoitaja on sekä sairaaloissa että päiväkodeissa ja kodeissa nytkin ihan samoin. Palkka on pieni mutta pärjää. Eihän ennen ollut mitään pyykinpesu koneita. Eikä kertakäyttö vaippoja . Naiset teki pitkää päivää pyykin kanssa. Tarjoilija on aina ollut vain ravintoloissa. Kodeissa on ollut oma perheväki kun vanhukset asui samassa kun vauvat ja isommat lapset piti huolta pienistä. Isot talot missä paljon asukkaita palkkasi lisäksi keittiöön työntekijöitä kuorimaan ja raastamaan kuin mehustamaan. Urakka työ jos ruokailijoita 20-40 !! Kylässä asuvat keräsi marjoja ja myi niitä toreilla kuin nykyäänkin myy. Käsitöitä. Kalaa. Kylissä oli myös suutarit kuin poliisi ja konstaapeli siis siihen aikaan. Kätilö ja nimellä lapsen päästäjä. Ihan samoin on kouluissa että keittiössä on henkilökunta ja siivoojat hoitaa hygienian kuin opettajat opetuksen. Palkka tulee siitä maataloilla kun ensi kylvät , kasvatat sitten myyt torilla. Monet karstasi villaa ja kutoi. Kuten monella perheellä nykyäänkin on lastenhoija ja siivooja se vastaa päiväkodin henkilökunta. Elukan hoito on raskasta kun naiset lypsää miehetkin mutta kun elukat synnyttää ja niitä kuolee kuin teurastetaan kuin niitä myydään. Elukan ulosteita pitää kaapia ulos pakkasessa talvella. Ja aikana jolloin oli ulkovessat , miehillä oli tosi raskasta työtä tyhjentää niitä. Nytkin joutuu viemärit tyhjentää. Ja mökin  ulkovessat. Kaupoissa oli usein niin että kauppaketjun myymälä päällikkö asui samassa missä oli kauppa. Koko perhe asui. Useilla 7-10 lasta ja vaimo piti huolen asunnosta kuin lapsista. Leipoi ja teki ruuan. Yhden päivän lakan vaihto pyykin pesu oli koko perheen urakka. Kerros sängyt. Usein uunilämmitys tai öljy. Viipurissa suomalaisilla oli maatiloja ja kauppoja kuin peltoja. Olivat ahkerasti työssä. Lapset meni aamulla kouluun kun vainoharhainen stalinisti alkoi pommittaa koulua. Tosi miehekäs teko. Varmaan JAHVEN Jehovan budhan muslimin ja Jeesuksen mieleinen teko oikein uroteko !!   Minkään kuvitelman tai vainoharhan kateuden varastamisen tähden ei syntivelkaa kannata päälleen kerätä. Mooses pojalle Mooses miehen synnit karmaa koulu koulusta. Lapsi lapsesta Mooses laki.  Hammas hampaasta Mooses . 

A bimp onko hirvikoirat palveluskuntaa?🤭

TYÖ keikalle kartanoon . Soittamaan. No sehän on sitten ravintola hotelli .  Toki ravintolassa tarjoilijat on. Viinabaarit. Niissä vietetään hääjuhlia usein. On ruoka musiikki ja tanssia.  

Ketju on enimmäkseen tietämättömien satuilua aiheen tiimoilta. Ison tilan maatyöt vaativat nykyäänkin palkkatyövoimaa, mutta palvelijoita erikseen ei enää juuri ole. Tietysti vaikkapa kiinteistönhuoltaja voi tarpeen mukaan joskus olla myös palvelijan hommissa. Tai sitten työvoimaa vuokrataan tarpeen mukaan.

Vai että naiset sössivät kotiäitikulttuurin kun halusivat vapauden ja taloudellisen riippumattomuuden. Vapauden päättää omista asioistaan, kouluttautua ja olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen.

Yhteiskunnissa, joissa tasa-arvo vallitsee, on korkein hyvinvointi. 

Naisia alistavassa kulttuurissa on koko yhteiskunta retuperällä. 

Suomalainen kartano piikoineen sodan jälkeen? Vähissä olivat, mutta muutama voisi löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirjoitat historiallista tarinaa tarkistamatta taustoja luotettavista lähteistä, niin olet isosti hakoteillä. 1950-luku oli sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa, joten mitäpä luulet, oliko hovimestareita ja piikoja? Tarjoilijoita ei kartanoissa ole koskaan ollut! Paitsi nyt, kun kartanosta on tehty ravintola.

Miksi luulet, että sodanjälkeinen aika poissulkisi sen, että kartanoissa vietettiin loistokasta elämää?

Vaatiiko loistokas elämä oikeasti piikoja? Tekemään mitä? Navetassa oli karjakko, puutarhassa puutarhuri, meijerissä juustomestari, kanalasta vastasi kanalanhoitaja, keittiössä oli keittäjä jne. , joten mitä piika kartanossa teki?

Siivous, kaakeliuunien sytyttäminen, vaatehuolto, pölyjen pyyhkiminen, henkilökohtainen avustaminen mm. vaatteiden kanssa (hakee vaatteen kaapista, ripustaa paikoilleen, silittää, korjaa pesussa mahdollisesti tulleet pienet repeytymät), lasten vahtiminen jne. Tätä oli ehkä enemmän 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

nosto