Tunnen jonkinlaista syyllisyyttä että aiomme ehkä tehdä 4. lapsen niin että en mene välillä töihin?

Siis mietiskelen nyt miksi tunnen syyllisyyttä siitä, että tekisimme 4. lapsen heti kolmannen perään jos se vaan onnistuu, koska ikää alkaa olla sen verran jo, että odottaminen ei ole järkevää. Onko muilla samansuutaisia tuntemuksia? Olen töissä naisvaltaisella alalla ja työkavereillani ei ole vielä lapsia vaikka ovat yli kolmekymppisiä.