Lue keskustelun säännöt.
Miksi säälit minua siksi että olen asunut samassa pikkukaupungissa koko ikäni?
Kommentit (26)
Ap:n kysymys kertoo häpäeästä ja alemmuudesta, joka on tulosta omasta elämänvalinnasta. Onhan se ankeaa lusia jossain hevonvittulassa koko ikänsä.
En sääli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mammanpojat ja -tytöt eivät päästä irti äidin tissistä ja elävät kotikulmillaan koko elämänsä. Kyllä se kannattaisi vähintään pari vuotta asua muuallakin niin maailmankatsomus laajenee.
Kerro joku esimerkki miten maailmankatsomus on laajentunut.
Matkustelu avartaa mieltä. Kun tapaa uusia ihmisiä uusissa paikoissa voi oppia paljon uutta ja mahdollisesti korjata pinttyneitä väärinkäsityksiä. En tarkoita että yhdessä paikassa koko elämänsä eläneet olisivat jotenkin yksinkertaisia mutta aina kun heidän kanssa juttelee on vähän semmoinen tunkkainen fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammanpojat ja -tytöt eivät päästä irti äidin tissistä ja elävät kotikulmillaan koko elämänsä. Kyllä se kannattaisi vähintään pari vuotta asua muuallakin niin maailmankatsomus laajenee.
Kerro joku esimerkki miten maailmankatsomus on laajentunut.
Ei voi turvautua tuttuun ja turvalliseen, vaan elämä pitää "rakentaa" alusta asti uudestaan. Uudet paikat, liikkuminen, toinen kurrealue (vaati totuttelua), jne, ylipäätään monesti sosiaaliset suhteet jää sinne kotipaikkakunnalle eikä tunne uudesta paikasta ketään.
Meillä lähti muualle ne jotka eivät pärjänneet kilpailussa työpaikoista.
En tunne sinua joten vähän vaikea sääliä.