Miten reagoit, kun joku esim töissä kertoo aina lapsien saavutuksistaan?

Vierailija kirjoitti:

Jos ei jaarittele usein, niin kuuntelen ja kommentoin hyväntahtoisesti. Enimmäkseen jätän kertomatta, että minun lapseni menestyvät hyvin, ovat monessa superlahjakkaita ja älykkäitä. En kerro tarkasti myöskään sitä mitä olemme tehneet viikonloppuna, kun tietynlaisista ihmisistä se voisi olla epäuskottavaa tai ylpeilevää.

Tämä on tosiaan valitettavaa, että jotkut vanhemmat kuvittelevat, että omat lapset ovat jonkin sortin yli-ihmisiä eli superihmisiä. Kertoo yleensä tällaisten vanhempien omista egotraumoista, kun pitää nähdä lapset uniikkeina tapauksina, vailla vertaansa. Ylipäänsä, ja tämä valitettavasti koskee suurta joukkoa vanhempia, lapset ovat usein vain oman egon jatke, joiden avulla yritetään päteä suhteessa muihin ihmisiin. Tämä ei ole edes lapsen etu.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana miehenä yritän vaikuttaa neutraalilta vaikka kyllästyn. Ymmärrän, että nuo kuuluvat joillakin elämän vaiheeseen kuten inttijutut, kun muuta ei tapahdu kuin se perheen kanssa eläminen.

No tämä juuri jos mikä! Ahdistaa kun joillakin ei mahdu elämäänsä muutakuin Ville-Orvokki ja hänen joka asia. Ketään ei kiinnosta. Ja olen perheellinen itsekin. 

Keskustelen normaalisti, kuuntelen ja toivon heille hyvää jatkossakin. Olen tyytyväinen, ettei minun tarvitse auttaa heitä, kun kuulostavat pärjäävän hyvin.

Tarkoitatko lastensa saavutuksista?

Ei haittaa toisten lasten saavutukset, sehän on hyvä, jos joku on tyytyväinen lapsiinsa. 

Eräs 50-v akka puhuu joka saatanan päivä mitä

hänen 20-v tyttärensä on nyt laittanut fAcEeN. Pää hajoo. 

kuuntelen kohteliaasti tai valehtelen kohteliaasti että jutellaan myöh nyt täytyy mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana miehenä yritän vaikuttaa neutraalilta vaikka kyllästyn. Ymmärrän, että nuo kuuluvat joillakin elämän vaiheeseen kuten inttijutut, kun muuta ei tapahdu kuin se perheen kanssa eläminen.

No tämä juuri jos mikä! Ahdistaa kun joillakin ei mahdu elämäänsä muutakuin Ville-Orvokki ja hänen joka asia. Ketään ei kiinnosta. Ja olen perheellinen itsekin. 

Ja ootappa kun se Ville-Orvokki on saanu lapsen. Sen jälkeen se on yhtä lapsenlapsen höpötystä. Jatkuu hautaan saakka.