Miksi Suomen työttömyyttä ei hoideta kuten sitä hoidettiin 60-70-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Nyky työttömät ei viitsi muuttaa töiden takia edes naapurikaupunkiin. Silloin 60 - luvulla tukien hakeminen oli häpeä. Silloin tehtiin mitä vain ettei tarvinnut tukia hakea. Lähdettiin vaikka Ruotsiin. 

Ei siihen aikaan ollut mitään tukia eikä sohvaruokinta ollut vaihtoehto kuten nyt.

Kyllä ansiosidonnaista sai 2 vuotta jo 1990-luvulla 30 vuotta sitten ja silloin oli myös asumistukea, kotihoidontuki, lapsilisät ja toimeentulotuki. 

Kaverin perheessä oli kymmenen lasta ja sossu maksoi ajokortit, kaverin vanhemmat oli työttömiä. 

Kotihoidontuki tuki vuonna 1994.

Eli kyllä ne jotka on eläkkeellä ovat myös saaneet tukia. 

1990-luvulla oli paha lama ja työttömiä tuli ovista ja ikkunoista, mutta tuolloin ansiosidonnaista sai 2 vuotta ja sitä sai jatkettua opiskelulla. Lisäksi 10 vuotta töissä olleet saivat korotettua ansiosidonnaista ja kulukorvauksen sai myös omaehtoiseen opiskeluun eli pystyi opiskelemaan koko kolmen ja puolen vuoden AMK tutkinnon ansiosidonnaisella ja sai vielä kulukorvauksen lisäksi. Ruoka ja asuminen oli halvempaa kuin nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Silloin sai kolme työehdotusta ja jos et ottanut vastaan et saanut mitään korvauksia.

Ihan insinööritkin lapion varteen. 

Sama systeemi pitäisi laittaa nyt. 

Työkkäri ei hommaa kenellekään nykyään työpaikkaa. 

Jos menet Nesteelle töihin niin kyllä se Nesteen johtaja päättää ketä sinne otetaan töihin. 

Ruotsin siirtolaisuudessa taustalla oli myös se, että sieltä sai helpommin asuntoja. Osa Ruotsiin muuttaneista olisi varmasti työllistynyt Suomessakin, mutta esim. Helsingin asuntotarjonta ei 60-luvun lopulla pysynyt ollenkaan kysynnän tahdissa.