Onko täällä sellaisia parisuhteita, joissa vain toisella on ajokortti?

Mut pakotettiin myös autokouluun ja syy ei ollut se, ettei mies halunnut olla "taksikuski". Miehen mielestä oli liian noloa, kun vein lapsen pyörällä hoitoon samalla kun menin töihin. :D Menin synnärillekin bussilla xD

Nyt se sitten valittaa kun käytän yhteistä (minun maksamaa) autoa. Miesten logiikka...

Vierailija kirjoitti:

Siriina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa ajatella ongelmana olen aina ollut suhteissa ainut ajokortillinen. Ei siis kokemusta mistään muusta.

Mistä oikein löydät pelkkiä luusereita? Kortittomuus on yhtä rajoittavaa suhteessa kuin invaliditeetti. 

Aha.

Avokilla ei ollut ajokorttia, molemminpuolinen alaraaja-amputaatio. Kimppaannuttiin parikymmentä vuotta tapahtuman jälkeen.

Hyvää päästäistä sinulle.

Terveisin N57, dysmelia - eikä ole ollut rajoite parisuhteissa, ketään ei vielä ole kehunut invalidiksi.

Kyllähän erikoisvalmisteisia autoja on jalattomille tai alaraajahalvaantuneille. 

Juu on.

Minulla ei ole korttia eikä kummallakaan entisistä poikaystävistä ollut. Ei ollut ongelmaa ja jos joku mahdollinen tuleva kumppani tekisi tästä kortittomuudestani ongelman niin luiskaan menisi. Evvk kortin hankinta ja autoilusta tulevat maksut ja rahan menot.

On minulla ajokortti, mutta en aja koskaan. Puoliso ajaa ja kuskaa minua tarvittaessa meidän yhteisellä autolla. Yhdessä ajellaan myös huvikseen. Puoliso tykkää ajaa ja minä tykkään olla kyydissä. 

Meillä on kyllä molemmilla ajokortti, mutta yhteisillä ajomatkoilla mies ajaa aina. On kyse sitten kauppareissusta tai 3000 km kesäreissusta.

Itse en aja autoa kuin ehkä 50 km vuodessa, jos sitäkään. Ja silloin olen aina yksin.

Up

Jotkut tykkää ajaa. Se ei ole heille mitenkään raskasta.

Erikoinen aloitus. Itselläni ei ole ja vaikka olisikin olisin ajoittain ollut ajokiellossa terveydellisistä syistä (epilepsia). Ei autoilu ole itsestäänselvää.