Lannistun kaikesta
Mä en halua elämässäni mtn koska mahdollisuudet mihinkään ovat mitättömät. En jaksa elää tällä naurettavan pienellä rahallakaan. Ei auta muuta kuin kuolla
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Lannistutko itse vai lannistetaanko sinua?
Sekä että. Aiemmin enempi lannistettiin, mutta nyt osaan lannistua jo ihan itse.
ei ap, mutta sama juttu
Tiedän niin fiiliksen ja etenkin kuinka karsea tunne on se kylmä suihku jonka saa niskaansa ihan aina kun jotain yrittää.
Itsellä nyt viimeisin oli tosi hyvällä fiiliksellä aloitettu neuletakki kesää varten joka etenikin oikein kivalla tahdilla, mutta sitten eka sovitus sai sullomaan sen muiden aloitettujen neuleprojektien sekaan.
Neule on tosi nätti ja kaikki siinä oikein ihanaa, mutta mä näytän se päällä aivan hirveältä.
Vierailija kirjoitti:
Lannistutko itse vai lannistetaanko sinua?
Lannistun itse. En nää mtn hyötyä tehdä itselleni hyvää koska muutenkin pitää köyhäillä. En saa tästä elämästä mtn irti. En ole koskaan ollut se ihminen joka nauttis jostain jee jee pääsee ulkoilemaan asioista. Joskus toivon että mulle olis tehty tosi pahaa ( sellasta että olisin uskottava uhri) ehkä jotenkin sitten olisin jostain auringonvalosta kiitollinen. Oon tehnyt muille paljon pahaa ja olen kyllästynyt syyttelemään itseäni. Jotenkin multa odotetaan jotain käsittämätöntä hyvitystä. Sosiaalinen rangaistus on aina lopullinen.
Miksi pitäis leikkiä jotain katuvaa kun ei se mua mitenkään hyödytä. Vain ulkonäkö olis ( jota ei ole) pääsylippu tästä eteenpäin
Älä välitä, niin minäkin lannistun kaikista epäonnistumisista tai pieleen menneistä suunnitelmista !
Mulle on jossain ammattiauttamisjutuissa pidetty johonkin potentiaalisena.. ne valehteli..tai sitten mua ei vaan kiinnosta pätkääkään mitä tää elämä olis mulle tarjonnut. Miksei tätä voi lopettaa nappia painamalla. Tää on niin ohi ja over
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä, niin minäkin lannistun kaikista epäonnistumisista tai pieleen menneistä suunnitelmista !
No joku sua saa pitämään kiinni tästä paskasta elämästä.. miksei vaan vois kadota yön aikana . Eikä aamulla ei enää ole. Olen kyllästynyt siihen että kyllä se siitä valehteluun ..ne on ne muut jotka onnistuu
Ihana sunnuntai ja te täällä
liverrätte itsesäälissä kierien. Toivottavasti
tämä oli vain provoilua, hyvä aloittaja.
Mä en lannistu mistään, toki esimerkiksi
ero pitkästä suhteesta ja rakkaan läheisen
kuolema ovat sellaisia elämän suuria suruja,
joita prosessoidaan hieman pidempään,
jollei olla tunteettomia psykopaatteja.
Monille materialisteille näyttää olevan vaikea
käsittää, että jotkut meistä täysin tietoisesti
valitsevat simppelin erakkoelämän ja
naimattomuuden siitäkin huolimatta, että
ulkonäkö on levelillä, jonka myötä olisi
hyvinkin helppoa pokata vauras eliittimies -
jos ns. Instaelämään olisi kaipuu. Mä olen
juuri tällainen henkilö; hengellisyyteen
syvästi ankkuroitunut 'Modern Urban Mystic'.
Lannistutko itse vai lannistetaanko sinua?