Miten kykenette elämään pienellä rahalla?
Olen aina ollut työtön mutta tähän pieneen rahaan en koskaan totu.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan osta mitään ylimääräistä.
Niin. Pää ei vaan kestä että pitäis koko ajan miettiä kuinka vähän rahaa on. Hyi helvetti. Mä en halua elää. En enää sekuntiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan osta mitään ylimääräistä.
Niin. Pää ei vaan kestä että pitäis koko ajan miettiä kuinka vähän rahaa on. Hyi helvetti. Mä en halua elää. En enää sekuntiakaan.
Ei sitä tarvitse miettiä. Miettii ennemminkin sitä, miten saa sen mitä rahalla haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan osta mitään ylimääräistä.
Niin. Pää ei vaan kestä että pitäis koko ajan miettiä kuinka vähän rahaa on. Hyi helvetti. Mä en halua elää. En enää sekuntiakaan.
Ei sitä tarvitse miettiä. Miettii ennemminkin sitä, miten saa sen mitä rahalla haluaa.
Mitä tarkoitat.. no ei saa sillä kun pakolliset ja siitä sitten pitäis olla helvetin iloinen ..
Te nautitte varmaan sitten pienestä rahasta.. kerran ei vaan osta mtn ylimääräistä..
Vierailija kirjoitti:
Pieni maha, pienet menot.
Ja mitä tää tähän taas liittyy . Etkö tarvitse muka mtn muuta kuin ruokaa..
Kaiken a ja o on budjetointi, sen seuraaminen ja siinä pysyminen. Itsekurikysymys.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken a ja o on budjetointi, sen seuraaminen ja siinä pysyminen. Itsekurikysymys.
Niin eli itsensä kiduttaminen? Jatkuvaa tuollaista .. onpa hienoa.
Olin kaukaa viisas ja aloitin kitukuurin vuonna 2017(harmittaa etten aloittanut aiemmin) ja sain säästöön n. 30 000 euroa pelkistä tuista muutamassa vuodessa. Nykyään ei enää onnistuisi,mutta nyt on millä paikata taloutta ja pääsee pakon edessä jopa joskus yksityiselle, koska kunnalliselle on niin mahdotonta saada aikoja.
On kymmenessä vuodessa tottunut. Ei oikein ruokakaan maistu niin eipä sitä rahaa juuri mihinkään mene.
Mä en halua olla jatkuvasti ale poisto ale punalappu.. arvottomuus ihmisenä.. elämä poistokorissa. Tämän on loputtava
Kun oli mini toimeentulo, laskin paljonko viikossa kuluu ruokaan, otin edellisen kauppakuitin mukaan ja samat tavarat. En ollut nälässä varsinaisesti, joskus vaan kaikki loppu. Puolikas jogurttipurkki, yksi leipäpala, kahvi ym. Sitten vaan heti kauppaan ostamaan kun sai rahaa. Oli siinäkin oma jännityksensä, hiukan muistelen haikeudella sen aikaista selviytymiskamppailua.
Vierailija kirjoitti:
Olin kaukaa viisas ja aloitin kitukuurin vuonna 2017(harmittaa etten aloittanut aiemmin) ja sain säästöön n. 30 000 euroa pelkistä tuista muutamassa vuodessa. Nykyään ei enää onnistuisi,mutta nyt on millä paikata taloutta ja pääsee pakon edessä jopa joskus yksityiselle, koska kunnalliselle on niin mahdotonta saada aikoja.
Miten sun pää kesti ? Ja miten tuo on oikeesti mahdollista?? Edes silloin .. jos vaikka sai 12 000 vuodessa ja siitä pois vuokrat ja muut pakolliset.. mitä sä söit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken a ja o on budjetointi, sen seuraaminen ja siinä pysyminen. Itsekurikysymys.
Niin eli itsensä kiduttaminen? Jatkuvaa tuollaista .. onpa hienoa.
Tuo taas on asennekysymys. Itsekurin osaaminen on minun mielestäni ihailtavaa ja kunnioitettavaa. Suurempaa on kituminen jos elää vain mukavuusalueellaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun oli mini toimeentulo, laskin paljonko viikossa kuluu ruokaan, otin edellisen kauppakuitin mukaan ja samat tavarat. En ollut nälässä varsinaisesti, joskus vaan kaikki loppu. Puolikas jogurttipurkki, yksi leipäpala, kahvi ym. Sitten vaan heti kauppaan ostamaan kun sai rahaa. Oli siinäkin oma jännityksensä, hiukan muistelen haikeudella sen aikaista selviytymiskamppailua.
Niin eihän tuo ollut edes elämää. Edes alkeellista.
Vierailija kirjoitti:
Te nautitte varmaan sitten pienestä rahasta.. kerran ei vaan osta mtn ylimääräistä..
kuule, kun pienellä rahalla vetää perhettä, se kasvattaa!
Sisua ja yritteliäisyyttä jos ei muuta.
Hyvin sai koulutettua nuoren, on hyvissä hommissa ja tosi tosi tarkka rahan kanssa.
Nyt kun saiis tuhlata, ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken a ja o on budjetointi, sen seuraaminen ja siinä pysyminen. Itsekurikysymys.
Niin eli itsensä kiduttaminen? Jatkuvaa tuollaista .. onpa hienoa.
Tuo taas on asennekysymys. Itsekurin osaaminen on minun mielestäni ihailtavaa ja kunnioitettavaa. Suurempaa on kituminen jos elää vain mukavuusalueellaan.
Aijaa.. jos ei pää tahdo kestää siinäkään niin miten jatkuvalla kitumisella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken a ja o on budjetointi, sen seuraaminen ja siinä pysyminen. Itsekurikysymys.
Niin eli itsensä kiduttaminen? Jatkuvaa tuollaista .. onpa hienoa.
No jaa, kaikkeen tottuu. Onneksi en ottanut...tai siis saanut asuntolainaa, ois saanu silakanpäitä jäysiä tänne asti!
Ei vaan osta mitään ylimääräistä.