Voiko lyönneistä päähän jäädä pysyviä vammoja?
Olen viisikymppinen nainen ja olin vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa kun olin parikymppinen eli 30 vuotta sitten. Silloinen poikaystävä löi usein päähänkin ja kuhmuja tuli välillä, koskaan ei kuitenkaan mitään tajuttomuutta.
Voiko tällaisista jäädä pysyviä vammoja vuosien jälkeen? Tuntunut, että sen jälkeen keskittymiskykyni huonontunut ja muutenkin tullut sellaista ailahtelevaisuutta luonteeseen, mitä ei koskaan ollut tuota suhdetta ennen. Olen jo kauan ajatellut, että lapsena ja nuorena, ennen tuota suhdetta olin skarpimpi, hyvä keskittymään ja jotenkin eheämpi persoona.
Jos iskuja tosiaan on tullut toistuvasti, voiko se jättää jälkensä?
Kommentit (24)
Mietipä tosiaan, miksi nyrkkeilijöillä on niin paljon päävikoja.
Ei voi. Viimeistään haudassa ne häviävät mätänemisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Myös trauma aiheuttaa noita kuvailemiasi oireita.
Ja vaihdevuodet. Muutenkin jokainen on skarpimpi parikymppisenä kuin viisikymppisenä. Eikä tämä ole ikärasismia, ihan omakohtainen kokemus, olen itsekin viisikymppinen, enkä ole ikinä iskuja päähäni saanut.
Mikäs sinua estää niitä suunnitelmia tekemästä nytkin? Elämässä käy helposti niin, että on aluksi optimistinen ja haaveileva, toimelias ja aktiivinen, ja jos päätyy tuollaisen mulkun kanssa suhteeseen tai joutuu esim. asumaan tämän kanssa sukulaisshuteen vuoksi, niin se tappaa osan sielua, eikä niinkään aivoja.
Itsekin jouduin vakavan rikossarjan uhriksi ja siinä olivat osittain osallisena myös viranomaiset. Jäin pärjäilemään asian kanssa ihan yksin. Totta kai se vaikutti psyykeeseeni ja hyvinvointiini erittäin vahvasti, mutta se mikä muuttui enemmän oli nimenomaan fantasiani, kun ymmärsin, miten paljon kateutta ja vihaa hyvinvointi aiheuttaa. Nykyään elän lähes "salaa", sillä tuo kokemus osoitti vahvasti, että jos voit hyvin paskasti voivien ja päähän potkittujen kylässä, se korvataan sinulle paskalla ja päähän potkimisella.
Uskon tavallaan edelleen oikeuteeni voida hyvin ja saavuttaa sitä menestystä, jonka sisälläni tunnen. Mutta ymmärrän myös, ettei se ole mahdollista avoimesti, vaikka olisi laillistakin. Elämme yhteiskunnassa.
Mitä teet sillä tiedolla, että väkivalta olisi vaurioittanut aivojasi? Lääketeollisuus ei pysty asiaa korjaamaan, eikä muuttamaan mitään. Sinulle saatetaan myydä erittäin kalliiden palveluiden lisäksi jotakin lääkkeitä ja saat jonkin verran huomiota lääketeolliselta henkilökunnalta. Mutta tuo selitys, että olet siellä tutkimuksissa ja draamatarina on pelkkää draamaa. Lisäksi saatat omaksua uhrimentaliteetin ja pilata maineesi, jotka vaikeuttavat entisestään tulevaa hyvinvointiasi. Hyppäät tavallaan väkivaltaisesta suhteesta vielä isomman suden suuhun, kun lähdet etsimään apua lääketeollisuudesta.