Oliko äitisi uranainen? Miten se näkyi kotona?

Oli. Näkyi lähinnä siinä, ettei äitiä näkynyt kotona. 

Hyvin pärjättiin kaikesta huolimatta. Minä vein naapurin pojankin eskariin vuonna -75. Hassua oli että olin itsekin 6v.

Oli, 80- ja 90-luvuilla.

Pitkiä päiviä, iltakokouksia, viikonloppuisin usein edustushommia. Kotonakin monet asiat pyöri äidin työn ympärillä, ei päässyt jotenkin irti niistä. Joka kouluaamu teki kuitenkin välipalaleivät jääkaappiin odottamaan mulle ja veljelle, ja jätti rahaa pöydälle kaupassa käyntiin.

Onneksi oli myös isä, joka pääsääntöisesti tuli klo 16 töistä ja hoiti siivoukset, kaupat yms. Isästä tuli läheisempi lopulta, äidin kanssa välit jonkin verran lähentyneet iän myötä. 

On, ja pyrin seuraamaan hänen malliaan sillä erolla, etten hanki lapsia

N29

Mun äiti oli kanssa töissä aina, arjet ja viikonloput. Ei koskaan tehnyt ruokaa, antoi rahaa jolla hain itselleni kaupasta maksalaatikkoa ja Fazerin sinisen levyn joka päivä. Joskus hain baarista lehtipihvin ja ranskalaiset. Yksin vietin paljon aikaa.

Lomilla sitten reissattiin paljon ulkomailla ja oltiin muutama vuosi Kreikassa. Silloin äiti oli paikalla koska ei tehnyt työtä. Ei koskaan tiennyt mitään mun koulusta tai siihen liittyvästä. Sen takia nää nykyiset Wilma viestit ja jatkuva koulun vaatimus osallistua ällistyttää.

Vierailija kirjoitti:

Isoin ihmetyksen aihe oli mulle, miten joidenkin äidit oli vastassa koulupäivän päätteeksi

Sama! Musta se oli jotenkin erikoista! Sit joskus kun äiti teki kiirastorstaina lyhyemmän päivän, se oli spessua. 

Vanhempani olivat uraihmisiä.

Aina kun kumartelivat, heidän työuransa vilkkui housunkauluksesta.

Oli kyllä, yksin hoiti lehmät, maatilan ja lapset.