Koska täällä tiedetään kaikki: porsaankyljykset 80-luvulla

Voi ei, joo, syötiin niitä. Olin lapsi, en tiedä miten tehtiin.

Äiti osti talouskyljyksiä, joihin läträsi suolaa, sinappia ja ketsuppia. Sitten vaan uuniin.

Mä muistan nuo, ne oli vähän niin kuin viikonloppuherkkua. Muistaakseni vain paistettiin pannulla ja suola ja pippuria, en muista käytetiinkö jotain kuorrutetta, ei vissiin. Ja yksi riitti silloin ruuaksi per nenä, vaikkei ne kovin isoja olleet.

Kermakastikkeessa haudutellen ja keitettyjen perunoiden kanssa nautitaan.

Meillä syötiin niitä aina sunnuntaisin. Isä paistoi ne itse valurautapannussa. Lapsena ne kyllästytti, mutta nyt kyllä alkoi tekemään mieli niitä, kun luin tämän.

Paistopussiin. Sipulia siivuina päälle, ehkä myös suolaa ja pippuria. Sit uuniin.

Meillä taidettiin vain laittaa suolaa ja pippuria, ja sitten kyljykset paistopussissa uuniin.

Vierailija kirjoitti:

Äiti osti talouskyljyksiä, joihin läträsi suolaa, sinappia ja ketsuppia. Sitten vaan uuniin.

Meillä kyljykset pyöriteltiin munassa ja korppujauhoissa, valurautapannulla pinta ja uuniin. Inhottaa vieläkin se läski niissä.

Kyljykset sahattiin tiheähampaisella timpurin sahalla possun selästä muutenkin paloitellessa..

Tietenkin sitä ennen 22cal reikä päähän, hiilellä rasti korvista silmiin ja siihen laukaus.  Takasorkista kinnerpuuhun, veret astiaan. Suolistus ja kalttaus kuehuvalla vedellä. Riiputus muutaman päivän..

Näin siis lyhykäisyysessään 

Vierailija kirjoitti:

Meillä syötiin niitä aina sunnuntaisin. Isä paistoi ne itse valurautapannussa. Lapsena ne kyllästytti, mutta nyt kyllä alkoi tekemään mieli niitä, kun luin tämän.

Lisään tähän vielä että maku tuli varmaankin siitä, että paistettiin oikeassa voissa, ja sitten ne perusmausteet eli suola ja pippuri.

Tuplaleivitys ja paisto valurautapannulla. Kylkeen perunamuusia, kurkku- ja tomaattilohkoja ja pippurikastiketta. Oli hyvää.

Muistelen että ne ensin lihanuijalla mureutettiin ja sitten paistettiin, sitten hautumaan kastikkeeseen 

pannussa paisteltiin, ensin lihanuijalla suola, ja jauhelihamauste kiinni lihaan

edelleen teen samalla metodilla ja maistuu parhaalle, syödessä päälle pieni sinappi ja Turun tottakai

Ruskitettiin voissa pannulla molemmin puolin. Suolattiin, pippuroitiin. Laitettiin kannelliseen uunivuokaan. Kuumaan paistinpannuun ehkä desi vettä ja rapsuteltiin laatalla pannusta ruskistuneet jämät tähän veteen, joka kiehautettiin ja kaadettiin vuokaan.

Voi lisätä kermaa, mutta on hyvää ilmankin. Haudutetaan uunissa matalalla lämmöllä mureiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä syötiin niitä aina sunnuntaisin. Isä paistoi ne itse valurautapannussa. Lapsena ne kyllästytti, mutta nyt kyllä alkoi tekemään mieli niitä, kun luin tämän.

Lisään tähän vielä että maku tuli varmaankin siitä, että paistettiin oikeassa voissa, ja sitten ne perusmausteet eli suola ja pippuri.

Ja se että niissä oli vielä rasvaa toisin kuin nykyisissä kuiviksi korpuiksi jalostetuissa kyljyksissä.

Meillä nuo grillattiin grilliritilällä, takassa. Lisukkeeksi oli kiinankaalisalaattia ja perunaa.

Kyljykset ruskistetaan pannulla, maustetaan suolalla ja pippurilla. Sitten pannulle kaadetaan vettä ja lihaliemikuutio tai fondia  ja annetaan porista hiljalleen kannen alla kunnes kyljysten liha on mureaa. Kyljykset otetaan pois vedestä ja vesi suurustetaan kastikkeeksi vehnäjauhoilla. Lorautetaan sekaan vähän kuohukermaa, laitetaan kyljykset takaisin pannulle kastikkeen sekaan ja keitellään vielä hetki.

Ohis mutta mitä tapahtui grillatuille broilereille?! 80-luvulla ne olivat törkeän hyviä. Nahka oli niissä parasta, tummaa ja rapsakkaa. Jo pitkään ollut vaaleaa ja löllöä. Muuttuivatko uunit vai aromivahventeen kieltäminenkö tuon aiheutti?

Vierailija kirjoitti:

Muistelen että ne ensin lihanuijalla mureutettiin ja sitten paistettiin, sitten hautumaan kastikkeeseen 

 

Kyljyksessä on se T-luu , Ei niitä siksi voi oikein nuijia, Kyljyksessähän on lihana pieni pala sisä- ja isompi pala ulkofilettä

Sisäfilettä ei tarvitse nuijia. Ulkofile kannattaa ostaa luuttomana erillisenä ja leikata siitä pihvileikkeet, joita voi nuijia jos siitä tykkää

Vierailija kirjoitti:

Mä muistan nuo, ne oli vähän niin kuin viikonloppuherkkua. Muistaakseni vain paistettiin pannulla ja suola ja pippuria, en muista käytetiinkö jotain kuorrutetta, ei vissiin. Ja yksi riitti silloin ruuaksi per nenä, vaikkei ne kovin isoja olleet.

Just noin ne meilläkin tehtiin. Olivat kyllä minusta aika isoja, kaksi pannua tarvittiin. Puuhellalla oli tilaa. Suolaa ja pippuria voi laittaa jo etukäteen, sitten paisto kuumalla pannulla voissa tietenkin ja aiemmin paistettua sipulisilppua päälleja porkkanaviipaleita ja vettä pannulle ettei kuivu ja kannen alle muhimaan puoleksi tunniksi vähintään. Nykyään teen saman kasslerista kun kyljyksiä ei aina ole saatavilla.