Lue keskustelun säännöt.
Vaihdevuodet ilman estrogeenikorvaushoitoa?
Kommentit (916)
Itse en käytä hormonikorvaushoitoa (ainakaan vielä), mutta en ymmärrä mikä ihmeen hinku täällä on hormonien vastustajilla hokea tuota mantraa, että liikunta ja terveet elämäntavat ja sisulla mennään. Te olette ehkä niitä, joilla oireet tosiaan on pienempiä tai pysyy pois vitamiineilla, mutta miksi teidän on niin vaikeaa ymmärtää, että osalla oireet ovat ihan elämänlaatua pilaavia. Itse en mielellään menisi esim. leikkaukseen, jonka tekisi henkilö, joka ei ole edellisenä yönä nukkunut kuin kaksi tuntia ja hikoilee koko työpäivän ajan niin, että hiki valuisi leikkaushaavaan. Tai bussikuskin kyytiin, joka ei nuku kuin pari tuntia yössä ja on aivan sumussa. Se, että minulla itselläni ei ole oireita, niin ymmärrän hyvin että jollain muulla voi olla lähes hengenvaarallisia oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikallisisesti käytettävistä ilman reseptiä saatavista estrogeenivalmisteista oli paljon apua. Niitä on myös vain kuivuuden helpotukseen ilman hormoneja saatavissa. Eivät aiheuta esim. rintasyövän lisääntymistä, kysyin lääkäriltä.
Sinnittelin ilman, kunnes unettomuus nimenomaan se aamyön klo 3:lta heräily, jonka jälkeen ei enää saa unta meni niin pahaksi, että pomoni ajoi minut työterveyteen ihan työturvallisuustoimenpiteenä. Estrogel auttoi, ja vei samalla mukanaan kimpun muita ikäviä oireita, joita en ollut edes väsymykseltäni tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole käyttänyt mitään, ehkä en koe sellaisia asioita ongelmaksi kuin jotkut. En ole tehnyt isoa numeroa myöskään esim menkoista, raskauksista jne. Otan ihan kiinnostuneena vastaan tuollaisetmuutokset kehossa.
Ai nivelrikon, jalkasäryt, hikoilun ja unettomuuden + masennuksen?
Nivelrikko tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa. Kaikkeen saa lääkitystä, joka ei muuta luonnollista hormonitoimintaa. Jopa masennukseen on lääkettä.
Ei noita mainitsemiasi vaivoja voi estää, mutta sopivilla lääkkeillä, ei hormoneilla, saa asiaan helpotusta.
Niin, syömällä useaa lääkettä, saa vähän helpotettua niitä vv oireita, jotka saattavat kokonaan poistua estrogeenillä. Unilääke, mielialalääke, särkylääke, rytmihäiriölääke nyt aluksi. Markkinoille on tullut joku kallis lääke, joka auttaa hikoiluun. Kumpikohan tapa sotkee elimistön toimintaa ja hyödyttää lääketehtaita enemmän? Onko mielipiteitä?
Kylläpä te monet olette kivuloisia. Vähän ihmettelen. Mistähän sekin johtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun on valmis tappamaan joko itsensä tai perheensä (ainoastaan vähän liioitellen) ja itkee koko ajan, on estrogeenikorvaushoito ihan paikallaan. Ihmeesti pää selviää viiden vuoden unettomuuden jälleen, kun on nukkunut jo pari kuukautta 6-8 tuntia yössä 2-3 tunnin sijasta. Nivelkivut lakkasivat. Hiukset eivät enää tipu päästä. Painokin alkoi tippumaan, kun jaksan liikkua, enkä makaa enää sohvalla itkemässä ja suklaata mussuttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä te monet olette kivuloisia. Vähän ihmettelen. Mistähän sekin johtuu?
sitten kun sulla on jalka poikki, niin tulen siihen sängyn viereen hihkumaan, että kato, mulla on terveet jalat ja pystyn hyppimään näin. Vähän ihmettelen, että sä et pysty ja kipsiäkin tarviit. Mä en kato käytä kipsiä, mä vaan pyöräilen ja juoksen, sunkin kannattaisi kokeilla, toi jalka kyl paranis nopeemmin silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse joudun käyttämään vagifem-emätinpuikkoja. Nyt sain hormonisalvaakin.
On kovin kuivaa ja tulee virtsiksiä.
Käytättekö te muut emätinpuikkoja?
En ole ap
Kuukauden vagifemin jälkeen oli pakko lopettaa... niin kauhee päänsäryt ja migreeni siitä.
En ole koskaan pystynyt käyttämään e-pillereitä samasta syystä.
Ikää 54 ja toivottavasti pääsen vähillä oireilla.
Onko oikeasti mahdollista, että paikallisesti annosteltava vagifem voisi aiheuttaa päänsärkyä ja migreeniä.
Miten se sitten voi olla mahdollista, että se ei olisi rintasyöpävaarallista. Sitähän sanotaan, että se ei ole vaarallinen, kun on paikallinen.
Kyllä on... luepa vagifemin mahdolliset oireet. 1/10 tulee päänsärky/ migreenioireita ja minä olin just se.
Hormoniperäisen syövän sairastaneena on vaan pakko pärjätä. Hormoniblokkerit tekee jalkakipuja. Uupunut olen, mutta miljoona syytä niin tiedä sitten liittyykö tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sitä mietin, että miten voi olla mahdollista että estrogeenin romahdus ei vaikuta joihinkin ihmisiin ollenkaan? Tarvitsevatko he alun perinkään sitä estrogeenia mihinkään muuhun paitsi lasten saantiin?"
Samaa olen miettinyt itsekin. Kuukautiset vain loppuivat ja elämä jatkui tasan yhtä hyvänä tai jopa parempana kuin ennen. Tosin jos näin ei olisi ollut asian laita, en olisi alkanut kärvistellä oireiden kanssa. Kuitenkin jokaisella on vain se yksi elämä ja mikäli apua oireisiin on tarjolla, siihen kannattaa tarttua.
Mullakin meni huomaamatta.
Mutta kun tuli hormoniperäinen syöpä, sain lahjaksi uudet vaihdevuodet nyt kun ajetaan tuotantoa nolliin. Plaah.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli pärjäämisestä ilman korvaushoitoa. Ihon oheneminen ja kynnet, hiukset, silmien kuivumiset ja limakalvot tässä ketjussa käsiteltykin jo. Kuumat aallot ja mielialanvaihtelut olivat ne pahimmat oireet (ilman korvaushoitoa). Pinna oli monesti kireellä. Nivelkipuihin söin magnesiumia iltaisin. Jotain teetä, en muista enää mitä, suosittelli homeopaattiystävä. Vaihdevuosiin ja ikääntymiseen liittyy joka tapauksessa ilmiöitä joita ei oikein voi välttää. Kolestroli ja paino nousee vaikka mitä teksii. Ruokavaliota kannattaa muuttaa, se vaikutta myös mielialaan. En sano miten, koska itse olen ollut laktovegetaristi (+kalaa) 16-vuotiaasta lähtien.
Kokeilin myös estrogeenivoidetta. Muutaman kuukauden. Yöheräämiset, hikoilut moninkertaistuivat ja sydän hakkasi hullun lailla. Yleinen henkinen velttous ja tunne-elämän latistuminen seurauksena. Ei sopinut korvaushoito.
Minullekin estrogeeni (estradioli) aiheuttaa hikoilua ja ahdistavaa kuumaa oloa aaltomaisesti, mitä minulla ei ilman sitä ole. Koen kyllä jotain hormonaalista apua tarvitsevani, mutta ilmeisesti en estrogeenia vaan progesteronia ja/tai testosteronia. Vatsasta on tullut pömppis vaikkei painoa sinänsä ole tullut lisää, ja jos otan estrogeeniä, vatsa turpoaa entisestään ihan hulluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No välillä vähän ketuttaa. Olen oppimassa pitämään puoleni tässä maailmassa. Minulle ei sovi mitkään hormonivalmisteet.
Älä kuitenkaan pura sitä ketutustasi muihin. Esim.nuorempiin työkavereihin.
t. saman ikäinen
Minä sain vagifemistä hirveät kuumat aallot ja oli pakko lopettaa koko homma.
Gynekologi sanoi, että ei itsekään samassa tilanteessa olisi enää jatkanut käyttöä.
Kun lopetin, loppuivat kuumat aallot. Ihmisten kropat toimii niin eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lääketieteellistä syytä olla ottamatta estrogenia ja keltarauhashormonia, niin en ymmärrä miksei sitä ottaisi. Tämä vvh-vastaisuus tuntuu välillä ihan oudolta, melkein kuin joltain rokotekriittisyydeltä, että lääkkeet on pahoja, ja vielä joku ihmeellinen sivuajatus, että tosinainen ei sellaisia tarvitse tai on jotain heikkoutta tai oman iän kieltämistä, jos ottaa hoitoa. Moni ylpeänä kertoo, että en ole vielä tarvinnut, olen pärjännyt oireiden kanssa jne. Tottakai pärjää, mutta hoidolla on paljon etuja, osa vaikuttaa heti ja osa pitkällä tähtäimellä terveyttä parantaen. Se reipas liikuntakin on kivampaa jos on nukkunut hyvin ja niveliä ei särje. Mutta ei, kärsi, kärsi, kirkkaamaan kruunun saat. En ymmärrä suomalaisia naisia.
Minä ottaisin kyllä mielelläni hoitoa näihin esivaihdevuosioireisiin, mutta kun ainoa tarjottu on kierukka. Minulla on supistusherkkä kohtu ja jonkinlainen superherkkyys hormoneille. Useampaa erilaista hormonivalmistetta olen kokeillut ja sivuvaikutukset olivat niin hirveät, etten voinut niitä käyttää. Mitään hormonitasojen mittausta ei terveydenhuollossa suostuta tekemään, missään tapauksessa ei voida tutkia eikä miettiä, mikä itse kullekin voisi olla paras hoito. Ehei, painostetaan vain joka käänteessä ottamaan kierukka.
Oireiden perusteella minulla vikana on liian vähäinen testosteronin määrä - lihakset kramppaavat ja ovat kipeitä ja lisäksi näköjään myös surkastuvat (ylämäen polkeminen ei enää onnistu, vaikka vielä viime vuonna sujui helposti). Kuukautiskierto on normaali, myös ovulaatiot tulevat, joten estrogeeniä ja keltarauhashormonia kyllä on edelleen. Tarvitsisin siis lääkettä, joka lisää omaa testosteronin tuotantoani. Mutta mistä sellaista sitten saisi? En enää maksa 400+ euroa yksityisestä gynestä vain saadakseni osakseni voimakasta painostusta kierukan ottamiseen. Minä kun en tee kierukalla mitään, kun kerran naishormonit toimivat edelleen hyvin. Tuskinpa se edes poistaisi ongelmiani, kun vika on ihan toisaalla.
Vierailija kirjoitti:
Lukusi eivät pidä paikkaansa.
Keskimäärin 23 naista tuhannesta saa rintasyövän, kyse siis 50-59-vuotiaista naisista. Hormonikorvaushoitoa nostaa riskiä niin että 27 naista /1000 saa syövän eli siis 4 naista enemmän per tihat.
Jos juot alkoholia 2 annosta/pv, tulee +5 syöpää/1000, tupakointi nostaa +3 syöpää /1000, BMI yli 30 lisää +10/1000, 2.5 tuntia liikuntaa/vko vähentää -7 /1000.
Eli on totta että yli 5 vuoden käyttö lisää riskiä mutta todellinen riskilisä on pieni, edelleen 27/1000 naista eli aika moni EI saa rintasyöpää. British Menopause Societyn sivulta löytyy tästäkin näppärät taulukot josta saa tieteeseen perustuvaa tietoa, ei fiilispohjalta.
Vanha tutkimus rintasyövän ja korvaushoidon yhteydestä on jäänyt elämään ja on monille syy vastustaa korvaushoitoa. Nykyisin tiedetään, että korvaushoito saattaa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Luin juuri, että syövistä 40 % voidaan ehkäistä elintavoilla eli auringon, alkoholin ja ylipainon välttäminen on tärkeää. Lisäksi pitäisi liikkua ja syödä terveellisesti. En tiedä, miksi korvaushoitoa juuri Suomessa osa vastustaa raivopäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole käyttänyt mitään, ehkä en koe sellaisia asioita ongelmaksi kuin jotkut. En ole tehnyt isoa numeroa myöskään esim menkoista, raskauksista jne. Otan ihan kiinnostuneena vastaan tuollaisetmuutokset kehossa.
Ai nivelrikon, jalkasäryt, hikoilun ja unettomuuden + masennuksen?
Nivelrikko tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa. Kaikkeen saa lääkitystä, joka ei muuta luonnollista hormonitoimintaa. Jopa masennukseen on lääkettä.
Ei noita mainitsemiasi vaivoja voi estää, mutta sopivilla lääkkeillä, ei hormoneilla, saa asiaan helpotusta.
Sinä siis syöt mieluummin päivittäin kuutta tai seitsemää eri lääkettä kuin otat estrogeenia, jota elimistösi oikeasti tarvitsee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin hiljan gynekologilla vaihdevuosiasioissa ja kysyin häneltä, onko hän käyttänyt estrogeeniä. Vastaus oli, että kyllä vain, kaikki gynekologit käyttävät, sillä se suojaa mm. sydänongelmilta ja osteoporoosilta, siitä on paljon etua. Siihen keskusteluun asti olin ajatellut, että en minä mitään hoitoja tarvitse, ellei oireilu tästä pahene, mutta tuo keskustelu sai minut ajattelemaan asiaa uudelleen.
Itselläni tähän mennessä oireina vain kierron pidentymistä ja kuumia aaltoja, aika lieviä sellaisia (ikä 50 vuotta). Mutta lääkäri sanoi myös sen täälläkin jo todetun, että yksilöiden välillä on suuria eroja. Ei minulla ole ikinä ollut PMS-oireitakaan, vain vatsakipuja, joihin on auttanut ibuprofeeni.
Ei sun tarvitse ottaa hormoneja vaikka joku lääkäri niitä söisikin. Liikunta sitä paitsi vähentää noilta kaikil
Joo, tuo on totta. Puhuimme lääkärin kanssa myös liikunnasta ja ravinnosta jne. On kuitenkin kiinnostavaa, että lääkärit, joilla on kuitenkin koulutus ja tieto uusimmasta tutkimuksesta, omalla kohdallaan yleensä valitsevat korvaushoidot.
Kuten sanoin, tämä sai minut vasta miettimään asiaa uudelleen, ei päättämään, että aloitan estrogeenin käytön.
Kiitos vastauksestasi ja näkemyksestäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole käyttänyt mitään, ehkä en koe sellaisia asioita ongelmaksi kuin jotkut. En ole tehnyt isoa numeroa myöskään esim menkoista, raskauksista jne. Otan ihan kiinnostuneena vastaan tuollaisetmuutokset kehossa.
Ai nivelrikon, jalkasäryt, hikoilun ja unettomuuden + masennuksen?
Nivelrikko tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa. Kaikkeen saa lääkitystä, joka ei muuta luonnollista hormonitoimintaa. Jopa masennukseen on lääkettä.
Ei noita mainitsemiasi vaivoja voi estää, mutta sopivilla lääkkeillä, ei hormoneilla, saa asiaan helpotusta.
Sinä siis syöt mieluummin päivittäin kuutta tai seitsemää eri lääkettä kuin otat estrogeenia, jota elimistösi oikeasti tarvitsee?
Niin ja toisilla naisilla oma keho tuottaa estrogeenia 10-15 vuotta pidempään kuin toisilla, eikä sitä pidetä huonona. Annetaanhan kilpirauhasen vajaatoimintaankin lääkettä, eikä ajatella, että tuon tyypin kohdalla se nyt vain luonnollisesti loppui, kärsikööt.
Mulla unettomuus alkanut jo 30 jälkeen.
N48
"Sitä mietin, että miten voi olla mahdollista että estrogeenin romahdus ei vaikuta joihinkin ihmisiin ollenkaan? Tarvitsevatko he alun perinkään sitä estrogeenia mihinkään muuhun paitsi lasten saantiin?"
Samaa olen miettinyt itsekin. Kuukautiset vain loppuivat ja elämä jatkui tasan yhtä hyvänä tai jopa parempana kuin ennen. Tosin jos näin ei olisi ollut asian laita, en olisi alkanut kärvistellä oireiden kanssa. Kuitenkin jokaisella on vain se yksi elämä ja mikäli apua oireisiin on tarjolla, siihen kannattaa tarttua.