Lapsivapaat naiset, mitä arkeenne kuuluu?

Aplle jäi pelkkää tyhjää. Ei sitä mitä avauksella haki. 🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Aplle jäi pelkkää tyhjää. Ei sitä mitä avauksella haki. 🤣🤣🤣

?

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomiksi kutsutaan Suomessa veloja sekä tahattomasti lapsettomia. Lapsivapaa on kyllä ihan uus juttu jota en ole kuullutkaan. Joku velaton ja joku on ongelmaton vai onko se sittenkin ongelmavapaa? Eihän lapsivapaista ihmisistä voi edes yleisesti ottaen puhua kun koskaan ei voi tietää kuka sitä on tahattomasti ja kuka ei. Tuo lapsivapaa on sinänsä kuitenkin ihan kuvaava termi. 

Moni käyttää lapsivapaa-sanaa kun lapset ovat hoidossa isovanhemmilla tms. tai eronneilla vanhemmilla lapsi on toisen vanhemman luona. Mulla on lapsivapaata aina koska ainoa lapsi on aikuinen ja asuu omillaan.

Työntekoa, opiskelua, kodin siivousta, pyykinpesua, shoppailua, harrastuksia, luonnossa liikkumista, pitkiä yöunia ja tarvittaessa päiväunia, ystävien kanssa vietettyjä viikonloppuja, terapiakäyntejä, kaupassa käyntiä, kampaajalla käyntiä, kasvohoidossa käyntiä, hierojalla käyntiä, baarireissuja, miehen kanssa vietettyä laatuaikaa ja viikonloppureissuja, ravintoloissa ja kahviloissa käymistä, festareita ja keikkoja, kulttuuria, true crimeä, perheen tapaamista. Siinä nyt jotain. ;-)

Lapsettomat, vıtun vammainen paskapökäle.

Mikä ihme on lapsivapaa nainen? Siis tarkoittaako samaa kuin lapseton nainen,

Olen 47-vuotias. Arkena yleensä herään klo 06. Käyn suihkussa, meikkaan, kuivaan hiukset ja kiharran latvat. Lähden kotoa noin klo 7.15. Vietän aikaani töissä klo 8-16.15. Ruokatauko puoli tuntia omaa aikaa. Yleensä tauolla muistan narista, miten oli ennen paremmin. Sai pitää aamu- ja iltapäivän putkeen ja pääsi lähtemään puoli tuntia aiemmin töistä. Töiden jälkeen olen kotona klo 17. Teen joka päivä lämpimän ruuan tai hyvän salaatin. Tänään teen lasagneten, joka nyt uunissa ja otan sitä huomennakin evääksi töihin. Kun olen syönyt, tiskaan astiat. Asun asunnossa, jossa ei ole tiskikonetta. Tiistaisin on pyykkipäivä, tänään siis myös. Kun pyykit pyörii, olen täällä vauvalla tai muilla keskustelufoorumeilla. Menen sänkyyn yleensä klo 22 lukemaan kirjaa. Joskus otan lasillisen konjakkia kahdeksan maissa, etenkin jos sattuu tulemaan jotain katsomisen arvoista telkkarista. Se on vähän fiiliksen mukaan.

Huomenna on keskiviikko, joka on poikkeus rutiineihin. Tulen töistä, syön hedelmän tai leipäpalan ja lähden allasjumppaan. Se on arkiviikon kohokohta. Klo 18.15-19 allasjumppa, sen jälkeen saunomaan. Kun tulen kotiin, syön jotain aiemmilta illoilta jäänyttä ruokaa ja sitten menenkin jo hammaspesuille ja sänkyyn lukemaan tai katsomaan tabletilta Netfliksiä. 

Tuskinpa se kovin paljon minunkaan elämäni keskivertosuomalaisesta poikkeaa. Käyn töissä julkisilla HSL-alueella. Joskus voi olla vaikka teatteriin tai konserttiin meno ystävien kanssa. Kesäisin istutaan terassilla joka perjantai, jos ei sada. Ei minun palkasta riitä ravata kaikissa tapahtumissa missä haluaisin.

Maksan asuntolainaa kaksiosta 655€ kuussa, yhtiövastike 218€/kk. Tällä hetkellä maksetaan joka kuukausi lisäksi ylimääräinen yhtiövastike 70€, jolla rahoitetaan kesän remonttia. Siis neliöiden mukaan tuo ylimääräinen vastike, mutta lähes kaikki asunnot on kaksioita, muutama yksiö päädyissä. Sähkö, vakuutukset, muut asumisen kulut vie useita kymppejä joka kuukausi. On netti ja on puhelinliittymä, kuntosalikortti, Bookbeat, YouTube premium. Töiden takia pitää olla julkisen liikenteen lippu koko ajan.

Kun sisko tulee käymään, hän hössöttää, miten ihania kahviloita ja voi shoppailla vaikka mitä. Minä kuljen monesti arkena töiden, ruokakaupan ja kodin väliä. Ei siitä mitään tulisi, jos olisin illat shoppailemassa ja kahviloissa tuhlaamassa rahaa. Minähän käyn jopa kampaajalla entisellä kotipaikkakunnalla, koska siellä saa värjäyksen paljon halvemmalla. Lottovoittoa odotellessa siis.

Miten eläisin toisella tavalla, jos elämä olisi tuonut perheen, niin en ainakaan asuisi kaksiossa, tuskinpa edes kerrostalossa. Oma auto ja työmatkat autolla jostain kauempaa. Ei välttämättä maalta, koska inhoan pimeyttä, mutta jostain rauhallisesta lähiöstä, omakotitalo tai paritalon puolikas. Tai sitten vaihtoehtoisesti kaupungissa perheasunto ja lisäksi talviasuttava kesämökki, jonne pääsisi luonnon rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat, vıtun vammainen paskapökäle.

Siistipä kielenkäyttöä! Tuollaisella aiheutat pelkästään itsellesi harmia. Negatiivisuus tuo lisää negatiivisuutta.

Lapsivapaa ei kyllä ole aina lapseton, vaan ne lapset voi olla aikuisia. 

Että mitä arkeen kuuluu. Ihan hyvää, kiitos kysymästä. Nukun yleensä yhdeksään, käyn lenkillä, kaupassa tai kirjastossa. Yleensä mulla on mun omat rutiinit, enkä jää sohvalle. Duuniin klo 13 tai 14. Duunipäivä yleensä loppuu klo 21 tai 21.15. Himaan suihkuun ja jotain hyvää safkaa. Sit mä melko usein opiskelen. Avoimessa yliopistossa verkossa etänä. Monesti menee tunti tai pari. Mä pyrin siihen, että nukkumisaika alkaa ennen kahta yöllä. Tänään on vapaapäivä, mut mä oon sit lauantain duunissa.

Kaikkea ihanaa!

Harrastukset, opiskelut, työt, loikoilu, seksi, ystävien ja perheen kanssa oleilu, lukeminen jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä, kuntosalia tai kävelylenkkejä, kahvilassa tai ravintolassa syömistä / elokuvissa / teatterissa / konserteissa käyntiä yksin tai ystävän / ystävien kanssa.  Vapaa-ajalla paljon matkailua Suomessa ja ulkomailla.

Teitä on tinderissä kolmetoista tusinassa. Totaalinen red flag. Itsekkäistä itsekkäin, ellei yksinhuoltajia lasketa.

Aha, eli täysin tavallinen nainen on sinulle totaalinen red flag. Mikä jännänainen sinulle pitäisi olla?

Kissoja ja fleshlight.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi jos loukkaan jotain mutta nuo sarjojen katselut ja muut on vähän waste of time ja lisäksi tehty jo nuorena teininä. Ja .tuota tv:n katselua ja jotain omia juttuja tai pystyy tekemään, vaikka onkin lapsellinen. Kaikkeen tylsään kyllästyy ja vauhti kiihtyy kun ikää tulee ja lapsia nurkissa. Opinnotkin kannattaa tehdä nuorena pois alta. 

No mutta se on sitä minun elämääni. Katselen sarjoja ja käyn lenkillä ja kuntosalilla. Mitä muuta tekisin? Tunkisin kylään jonnekin lapsiperheiden arki-iltaan? Kiitos ei sovi!!!

Minä olen lapsuudenkodissa ihan tarpeeksi sietänyt sitä riehumista. Sisko oli 12 vuotta minua nuorempi ja veli 15 vuotta nuorempi. Se on ihan eri asia, jos ne lapset on omia. Uskoisin, että niitä rakastaa ihan toisella tavalla. Kun käyn kylässä jossain, koko ajan on tunne, että olen tiellä. Joku viikkaa pyykkiä kaappiin ja toinen valmistaa välipalaa/päivällistä/iltapalaa, lapset riehuu ja esittelee temppuja tai sitten alkavat kinuta, että äiti pliiiiis mennään uimahalliin. Äitinsä vastaa, että ei me nyt voida lähteä, kun Laura (nimi keksitty) on meillä kylässä. Juttelu aikuisten kesken on vaikeaa, koska lapset selittää väliin omia juttujaan tai kinastelevat keskenään. Minusta on paljon mukavampaa katsella niitä sarjoja oman kodin rauhassa,

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi jos loukkaan jotain mutta nuo sarjojen katselut ja muut on vähän waste of time ja lisäksi tehty jo nuorena teininä. Ja .tuota tv:n katselua ja jotain omia juttuja tai pystyy tekemään, vaikka onkin lapsellinen. Kaikkeen tylsään kyllästyy ja vauhti kiihtyy kun ikää tulee ja lapsia nurkissa. Opinnotkin kannattaa tehdä nuorena pois alta. 

Ainakin itsellä sarjojen katselu on lähinnä sellaista aivojen lepäämistä ja rentoutumista, omaa aikaa jota tarvitsen nyt ja tulevaisuudessa vastapainoksi kaikelle suorittamiselle ja sosiaalisena olemiselle. Olisi siis vähintäänkin hassu ajatus, että ei tarvitsisi enää levätä ja ottaa rennosti kiireiden välissä kun sitä on tehnyt jo nuorenakin. Ja se nyt vaan on fakta, että omien juttujen tekemiselle varattu aika vähenee radikaalisti jos tekee lapsia ja aikoo olla läsnä niille. Joo, tottakai vanhemmillakin on omaa aikaa ja jopa niiden lasten kanssa voi katsoa telkkaria, mutta sellainen ihan oman vapaan ajan määrä vähenee ja jokainen ymmärtää miksi. Ihmisillä on myös hyvin erilaiset henkiset ja fyysiset resurssit ja esim. lepäämisen tarve vaihtelee. Joku tarvitsee omaa hiljaista aikaa joka päivä pysyäkseen järjissään, siinä missä toinen ei juuri ikinä tunne suurta tarvetta varsinaisesti pysähtyä omiin oloihinsa, vaan rentoutuu touhuillessaan kaikenlaista perheensä ympäröimänä ja molemmat ovat yhtä ok. Taustalla vaikuttaa niin temperamentti, luonne, geenit, tottumus kuin aikaisemmat kokemuksetkin eikä ole yhtä oikeaa tapaa elää tätä elämää. Ihan siinä missä ei ole yhtä oikeaa tapaa elää nuoruutta.

Lisäksi kaikki eivät nuorena vielä tiedä mitä haluavat opiskella, eikä kaikilla mene elämä yhtä onnellisesti ns. oikeassa järjestyksessä ja moni voi haluta vaikkapa vaihtaa alaa vielä aikuisena lukemattomista syistä vaikka olisi kuinka käynyt kouluja jo nuorena tai vaikka sairastanut. Tuollaiset asiat kuten uudelleen opiskelu ovat tietysti teoriassa mahdollisia lastenkin kanssa, mutta jälleen kerran ymmärrettävästi vaikeampia, koska vapaa-aikaa menee perheellisellä niihin lapsiin enemmän. Tuollainen kannattaa sitä ja kannattaa tätä -huutelu on yhtä järkevää, kuin sanoa että kannattaa muuten pysyä terveenä niin ei sairastu. Joo-o eikö ollut hyvä neuvo.

Arkisin ei hirveästi ole aikaa tai energiaa työpäivän jälkeen kuin tehdä pakolliset kotityöt eli ruuanlaitto ja tiskikoneen täyttö/tyhjennys, isoimpien pölypallojen imurointi. Ilta tulee aika äkkiä ja pitää ehtiä suihkuun ja telkkarin/puhelimen ääressä löhöilyn jälkeen nukkumaan. Kuukausittain on yön yli kestävä työmatka, joka rasittaa sillä viikolla. Riippuu paljon oman työpäivän kuormittavuudesta ja jopa kotitöiden määrästä, että ehdinkö arkena lenkille tai tekemään muuta urheilua muutoin päivittäisen lihashuollon lisäksi. Asun puolison kanssa kaksin, ei lemmikkejä, mutta silti kotityöt vie aikaa tosi paljon. Jos on kevyt viikko, arkenakin ehtii leffaan tai museoihin. Viikonloppuisin on aina isompi brunssiaamiainen, ehkä ulkoilua/kaupungilla olemista/omia harrastuksia, illallinen kotona usein viinin kera ja saunassa käyminen. Pari kertaa kuukaudessa (pidennetty)viikonloppu mökillä. Ulkomailla käyn tyypillisesti kerran tai kaksi vuodessa. Joskus matka tulee varattua ihan extempore ja joskus suunnitelmallisemmin. Ylipäänsä arkipäivien ulkopuolella teen vaihtelevasti sitä mitä huvittaa ja en halua vapaa-aikaa pakottaa rutiineihin. Töissä suorittamista on tarpeeksi.

Pelkkää työtä valtiolla. Sairas työmäärä, plussaa kertyy, mutta saldopäiviä ei koskaan ehdi pitämään koska koko ajan on hitonmoinen kiire (lakiala). Vkloput näkee painajaisia töistä ja arkena työpäivät on 8-10h mittaisia + yli 4h työmatkoja joka päivä. 

Vkloput ihan koomassa eikä jaksa tehdä mitään. Työkaveri skitsoaa ja uhkailee tuon tuosta koska on lähellä burnoutia. Koita siinä pitää mieliala korkealla. Melkein puoli vuotta vielä määräaikaisuutta jäljellä. Kaikki ystävyyssuhteet ja deittielämä kärsii kun oon koko ajan töissä. Että sellaista. N30+

Onpas tylsää monella elämä. Miksette ota videopuheluita tyttökavereiden kanssa kuin aasialaiset ja mene tekemään jotain kivankreisiä jos aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Onpas tylsää monella elämä. Miksette ota videopuheluita tyttökavereiden kanssa kuin aasialaiset ja mene tekemään jotain kivankreisiä jos aikaa. 

 

Kerro toki lisää omasta jännästä arjestasi.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä, kuntosalia tai kävelylenkkejä, kahvilassa tai ravintolassa syömistä / elokuvissa / teatterissa / konserteissa käyntiä yksin tai ystävän / ystävien kanssa.  Vapaa-ajalla paljon matkailua Suomessa ja ulkomailla.

Teitä on tinderissä kolmetoista tusinassa. Totaalinen red flag. Itsekkäistä itsekkäin, ellei yksinhuoltajia lasketa.

Ei vaan totaalinen green flag. Harmillisesti vaan deittisovelluksista loistavat lapsettomat naiset poissaolollaan, vaikka tilastollisesti heitä kuitenkin on yli 20% ikäluokassa 18-65 vuotta.

Uudenmaan alueella toki olisi runsaammin, mutta sinne en ole missään nimessä muuttamassa täältä Pohjois-Pohjanmaalta.

Oi aktivoitukaa, te vapaat ja lapsettomat naiset ikäluokassa 45-55 vuotta! :)

M49