Häpeän itseäni

Olen suurelta osin syrjäytynyt, työkyvytön ja eläkkeellä, mielenterveysongelmia ja pahoja. Fyysisiä sairauksia ja vaivoja useita, autismin kirjolla. Ahdistun ja menen paniikkiin pienestäkin asiasta mikä laukaisee kehossa kaikenlaisia oireita jotkaa saa vaan lamaantumaan kokonaan. Sosiaalisesti täysin tumpelo ja hyvin olemattomat sosiaaliset kontaktit.

Riittää kun katselee vaikka televisiosta urheilua tai jotain muuta missä näkyy ihmisiä joilla on sosiaalisia kontakteja tyyliin kavereita, ystäviä, kumppanit jne. niin tulee todella paha olo ja häpeä kun on näin surkea luuseri. Ihmisten ilmoilla jos liikkuu niin näkee näitä samoja asioita mutta siellä nämä olotilat pitää peittää jolloin väsyy ja kun pääsee kotia voi vasta laskea maskin pois ja olla oma surkea itsensä.

Tilannetta ei saa paremmaksi enää kun on mielessä josko lähtisi pois ja tuo tarkoittaa ihan juuri sitä mikä pitää kiertoilmaisten sanoa.