Lue keskustelun säännöt.
Te jotka harrastatte muodikasta gravel-pyöräilyä, kuka fillarinne pesee ja huoltaa lenkin jälkeen?
Kommentit (78)
Nykyäänhän ei saa edes kutsua itseään pyöräilijäksi, jos alla on jopo tai monark ja tavalliset vaatteet päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gravel on mun yleispyörä ja useimmiten ajan päällystetyllä tiellä. Pölyjen pyyhkiminen riittää useimmiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että hiekkatiepyöräilyllä on noin hieno nimi! Pitää olla oi,ein erikoispyöräkin. Kyllä Monarkit ja Crescentit kulkivat ennen ihan kelvollisesti kylätiellä. Yhtä naurettava keksintö kuin polkujuoksu.
:D Tämä, nauroin ääneen kun luin joskus ekaa kertaa asiasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyäänhän ei saa edes kutsua itseään pyöräilijäksi, jos alla on jopo tai monark ja tavalliset vaatteet päällä.
Kyllä vähintään pyöräilyhousut pitää olla, ja kolmen tonnin pyörä, muille apupyörät ja tutti suuhun!
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että hiekkatiepyöräilyllä on noin hieno nimi! Pitää olla oi,ein erikoispyöräkin. Kyllä Monarkit ja Crescentit kulkivat ennen ihan kelvollisesti kylätiellä. Yhtä naurettava keksintö kuin polkujuoksu.
Jaahans. Taas jollain sanavammaisella on ongelmia erikoissanaston kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyäänhän ei saa edes kutsua itseään pyöräilijäksi, jos alla on jopo tai monark ja tavalliset vaatteet päällä.
Kukahan tämän on kieltänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että hiekkatiepyöräilyllä on noin hieno nimi! Pitää olla oi,ein erikoispyöräkin. Kyllä Monarkit ja Crescentit kulkivat ennen ihan kelvollisesti kylätiellä. Yhtä naurettava keksintö kuin polkujuoksu.
Kyllä vaan! Ja talveksi naapurin mulkero osti LUISTELUsukset! Mitä hiihtämistä se luistelu on? Kyllä ei ennen tarvinnut kuin tervat Järvisten pohjiin ja metsään. Kyllä minä niin mieleni pahotin ja maailma on pilalla.
Juuri näin. Mikään ei koskaan saa muuttaa ja uusia sanoja ei saa keksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina näitä ihmisiä, jotka hurahtavat johonkin asiaan fanaattisesti kuten esimerkiksi pyöräilyyn ja ostavat tuhansilla jopa kymmenillä tuhansilla euroilla jos jonkinlaista välinettä, oheistarviketta ja sitten joutuvat huolehtimaan niistä kaikista ja ostavat jopa vakuutuksia romppeilleen ja koko pyöräilystä tulee niin iso aikaa vievä projekti että siitä on enemmän stressiä kuin iloa. Mutta kukin tyylillään.
Ja kuinka monta tällaista ihmistä sinä oikeasti tunnet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyäänhän ei saa edes kutsua itseään pyöräilijäksi, jos alla on jopo tai monark ja tavalliset vaatteet päällä.
Kyllä vähintään pyöräilyhousut pitää olla, ja kolmen tonnin pyörä, muille apupyörät ja tutti suuhun!
Oikeasti Toisten pyöriä ja varusteita vahtaa vain nämä lässyttäjät itse. Kukaan ei saisi poiketa heidän asettamastaan normista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että hiekkatiepyöräilyllä on noin hieno nimi! Pitää olla oi,ein erikoispyöräkin. Kyllä Monarkit ja Crescentit kulkivat ennen ihan kelvollisesti kylätiellä. Yhtä naurettava keksintö kuin polkujuoksu.
Muistan nuorena kun käyräsarvinen pyörä oli vanhanaikainen ja nolo, piti saada sellainen missä ohjaustanko on suora. Näin se muoti kiertää ja pyörä keksitään aina uudelleen, ja kiva jos saadaan lisää ihmisiä liikkumaan :)
Joo, nuo mun Monark- ja Crescent-muistot ovat 50-luvulta! Niillä sitä poljettiin mutkaista tietä näkymättömiin. Mukavia pyöräretkiä kaikille!
Muoti jopa vähän muutti harrastusta. Kun olin nuori niin ihailin kovasti koukkusarvisia retki- ja kilpafillareita - ne oli usein ranskalaisia.
Kun sitten vartuin niin että sain tuollaisen hinnat- alkaen Peugeotin niin retkeillähän sitä piti, yhä kauemmas, ja ulkomaille asti.
Sitten kun vanhalla peugeotilla oli ajettu kymmeniä tuhansia kilometrejä niin menin kauppaan ostaakseni uuden - siellä oli vain hybridejä. Ei niillä oikein retkeily sujunut, mutta tulee näitä arkiajoja usein ajettua pyörällä, kelill kuin kelillä ja vuoden ympäri.
Tiedän kaiffarin joka sai vähän viime vuoden keväänä vähän bonusrahaa, ja innostui työmatkapyöräilystä ja osti melko kalliin hiilikuiturunkoisen pyörän, into ei kuitenkaan kantanut syyssateisiin asti, en tiedä onko sittemmin fillaroinut ties miten paljon vai onko pyörä jäänyt jonnekin kellarin nurkkaan huonoksi omaksitunnoksi.
Joskus nuorilla perheillä on tonnien hintaisia sähköavusteisia pakettipyöriä, ja sitä ihmettelee miten niillä on varaa, ja sitten tajuaa että ne on oikeasti niiden "perheautoja" joilla viedään lapset, käydään töissä, käydään kaupassa jne. Jos joku ostaa kuhmuisen tojotan neljällä tonnilla niin se kuulostaa halvalta ja säästäväiseltä, mutta tollaisella fillarilla polkee vielä silloin kun tojota on pelkkä ruosteläjä kaatiksella. Ja pysyy kunnossakin.
Whatever you think you can or can't you're right!
On kyllä aikoihin eletty, kun polkupyörällä ajaminen hiekkatielläkin on jo brändätty.
No minä tietysti. Huoltoa ei tosin tarvita jokaisen lenkin jälkeen, vaan keväällä vuosihuolto ja sit tarpeen mukaan pieniä huoltotoimia.