Auttakaa! Olen umpikujassa. Varattuna rakastunut varattuun. Ja lapsikin on :-(
Mulla on hyvä mies ja lapsi. Elämä ja avioliitto olisivat muuten kunnossa. En vain pysty arvostamaan ja ihailemaan enää miestäni. Mieheni on luonteeltaan ujo ja hiljainen. Ja nykyään mm. tuo puoli hänen luonteessaan ärsyttää minua ja pilaa tavallaan koko suhteemme. Olen rakastunut työni kautta tapaamaani mieheen, joka on rohkea, verbaalinen, todella miehekäs ja kaikin puolin ihannemieheltäni vaikuttava ihminen. Mitään muuta ei ole välillämme tapahtunt kuin tämä ihastuminen/rakastuminen. Emme ole edes puhuneet ihastuksesta mutta sen kyllä pystyy toisesta päättelemään. Hajoan tähän tilanteeseen. En todellakaan haluaisi avioeroa mutta silti haaveilen tästä toisesta miehestä koko ajan. Minulla on paljon menetettävää ja lapsellamme vielä enemmän. Kamalaa onkin, että en ole varma rakastanko enää miestäni. Pitääkö ja kannattaako rakkaudettomassa liitossa elää? Miehessäni on paljon hyvää, mutta se jokin henkisellä puolella ilmeisesti puuttuu. Seksi meillä sujuu hyvin, se ei ole ongelma. En voi tietysti tietää, olisiko ihastukseni edes kiinnostunut minusta vakavammin, mutta ainakin omalta puoleltani tämä on kolahtanut todella kovaa. Ongelma ei taida edes olla lähtöisin sinänsä tästä rakastumisesta vaan ongelman perussyy on avioliittoni.
Senpä takia meille on MIELIKUVITUS suotu että sen avulla voimme kuvitella ihan mitä vaan... Ilman että tarvitsee olla niin tyhmä että kaikki mielihalut ja ihastukset pitäisi mennä ihan tosielämässä kokeilemaan...
Ihastele ihan rauhassa tätä toista miestä, mutta ÄLÄ ole niin idiootti että menet sitä hänelle paljastamaan. Se kyllä menee ohi ajan kanssa. Sen sijaan yritä tehdä oman parisuhteesi eteen jotain, mieti vaikka miksi sinä et voi hyväksyä omaa miestäsi sellaisena kuin hän on, ilman että häntä tarvitsisi muuksi muuttaa...? Ehkä sinun pitää muuttaa itseäsi, ei miestäsi.