Miten voi elää elämän vanhaksi ilman, että kertyy perittävää?

En tiedä, mutta jotenkin mä oon onnistunu siinä 🤩😎 

Itsekin tulen perimään satoja tuhansia.

Pienipalkkainen duunari koko ikänsä. 

Mun 70+ vanhemmilla ei ole omaisuutta.

Ei ole mullakaan. 

Helposti. Asuu koko elämänsä vuokralla, ei tee töitä tai korkeintaan pienipalkkaisia. Tuhlaa kaikki rahansa turhuuksiin. Jos vielä meinaa jotain jäädä, niin päihteet ja uhkapelit auttavat pitämään tilin nollilla.

Teen paljon perunkirjoituksia. Tässä näkee hyvin kahtiajakautuneisuuden. Osalla on sitä perittävää jäänyt reilummin, mutta tälläkin hetkellä työn alla 5 perunkirjoitusta ja neljässä tilanne se, että reilusti miinukselle mennään. Yhdessä sen verran, että ei tarvitse miettiä hautajais- ja perunkirjoituskuluja, mutta perittävää alle perintöverorajan.

asianajaja

Appikset. Koko omaisuus meni konkurssissa 90-luvun lamassa eivätkä enää työllistyneet, pienimmällä työttömyyskorvauksella elivät, me maksoimme asumisen ja laskut. Apen yrittäjäeläke oli hyvin pieni, anopin netto nyt 1500e.

Anopin tilillä tänään 376e (menee laskuihin) ja hoitokodin 1 kaapissa koko omaisuus

No, vuokralla asuminen on hyvä keino, vaikka palkka olisi hyväkin, se kyllä kelpaa vuokraisännälle. Loput sitten autoon, joka on sitten jo arvoton vanha romu, paitsi että siitäkin varmaan joutuu luopumaan jo ennen kuin se olisi perinnösi jäämässä. No, jotain huonekaluja kai jää, telkkari, tietokone ja viimeisimmän mallin pleikkari, jotka myös on sitten todennäköisesti kuitenkin vanhaa rojua.

Törsäilemällä. Ostelee kalliita tuotteita ja palveluja, matkustelee, lahjoittaa, syö ulkona.

Kolmevitosena työelämänsä huipulla tulee irtisanotuksi, ei löydä uutta työtä, myy omaisuutensa pakkoraossa. Eipä toisaalta ole perijöitäkään. Ehkä parempi näin.

Lasteni isä kuoli 64-vuotiaana pahasti velkaantuneena. Ei jäänyt muuta perintöä kuin henkivakuutuskorvaus.

Miksi minun pitäisi jättää perintöä kenellekään?

Kuuluuko minun olla joku taikaseinä?

Jos on vaikka yrittäjä.

Maksamalla hulivililapsen velat ja kulut. Muille ei siteen jääköön mitään. 

Eletään niin ettei huolta huomisesta. Aina kun tulee uusi kiva laite markkinoille niin ostetaan se. Ostetaan krääsää. 

Vierailija kirjoitti:

Törsäilemällä. Ostelee kalliita tuotteita ja palveluja, matkustelee, lahjoittaa, syö ulkona.

No tuohan on juuri täällä valittavien elämäntyyli.

Jäämällä yksinhuoltajaksi, opiskelemalla useamman tutkinnon ja ottamalla opintolainaa, asumalla vuokra-asunnossa, ajamalla aina uudehkolla autolla, tekemällä pätkätöitä, ostamalla kauniita vaatteita, kosmetiikkaa ja hyvää ruokaa. Olen tehnyt lapseni nuorena ja jos kuolen vanhana, niin hekin ovat jo ikäloppuja eivätkä tarvitse perintöjä, lapsenlapsia ei toivottavasti tule.

Vierailija kirjoitti:

Miksi minun pitäisi jättää perintöä kenellekään?

Kuuluuko minun olla joku taikaseinä?

Tätä minäkin ihmettelen. Eikö jokainen voi vaan tienata elantonsa ihan itselleen? Miksi sitä täytyy aikuisille ihmisille hillota?

Mulla on 4 lasta. Jos olisi yksi, saisi hän hyvän perinnön, mutta kun menee neljälle niin potti onkin melko pieni, vain noin 50 000 euroa per lapsi. Siis jos nyt kuolisin. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Asuu koko elämänsä vuokralla, ei tee töitä tai korkeintaan pienipalkkaisia. Tuhlaa kaikki rahansa turhuuksiin. Jos vielä meinaa jotain jäädä, niin päihteet ja uhkapelit auttavat pitämään tilin nollilla.

Rahat voi kyllä käyttää muuhunkin kun "turhuuksiin". Miksi kituuttaa ja säästää kun voi käyttää itseensä eläissään.

Jos jotain säästöjäkin saa kerrytettyä, niin ne hupenee kyllä sitten jos/kun sairastelee ja/tai jää työttömäksi 10-20 tms. vuodeksi ennen eläkeikää. Nykyään kai pitää siitä asunnostakin luopua vaikka olisi saanutkin hankittua, että saisi tukia sen verran ettei nälkään kuole. Eikä se eläkkeelle pääsykään kai paljon pelasta, kun ei se eläke kumminkaan kovin kummoinen ole. Joku vanha huonekalu kai jäänee kaatopaikalle raahattavaksi, siinäpä se perintö.