Olen naimisissa ja tein profiilin bumbleen
En kyllä kirjoittanut sit esittelytekstiini. Sain heti yli sata tykkäystä ja useampi mies alkoi jutella.
Olemme mieheni kanssa virallisesti naimisissa ja asumme saman katon alla. Seksiä ei ole ollut enää vuosiin, eikä varmaan rakkauttakaan miehen puolelta ehkä koskaan.
Mitä ajattelette tästä?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Lisään, että Itse inhoan ns kotirouvan elämää. Sairauksien ja tyhmyyden takia en päässyt työelämään. Oma DI-mies hoitaa maksupuolen sitten. Kadehdin piikoja ja palvelijoita, jotka niiavat mielessäni kun palvelevat esim. kaupassa. Säälittävällä palkalla raatavat ja asuvat jossain läävässä. Ostavat halpaa ruokaa.
Ap
Hah. En ole koskaan ollut kotirouva, vaikka ei sellainenkaan olisi haitannut JOS olisi ollut rikas, koulutettu mies, vaan ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään, että Itse inhoan ns kotirouvan elämää. Sairauksien ja tyhmyyden takia en päässyt työelämään. Oma DI-mies hoitaa maksupuolen sitten. Kadehdin piikoja ja palvelijoita, jotka niiavat mielessäni kun palvelevat esim. kaupassa. Säälittävällä palkalla raatavat ja asuvat jossain läävässä. Ostavat halpaa ruokaa.
Ap
Hah. En ole koskaan ollut kotirouva, vaikka ei sellainenkaan olisi haitannut JOS olisi ollut rikas, koulutettu mies, vaan ei ole.
Tämä siis oikea ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä? Taksisovellus
Treffisovellus
Aika epärehellistä pimittää tieto siitä, että on varattu. Kaikki eivät ole niin löyhämoraalisia, että tämä olisi merkityksetön seikka.
Parempi olisi vain erota niin sitten voi vapaasti olla vaikka missä seuranhakusovelluksissa.
Minäkin olen naimisissa mutta en edes tiedö mikä on bumble.
Vierailija kirjoitti:
Aika epärehellistä pimittää tieto siitä, että on varattu. Kaikki eivät ole niin löyhämoraalisia, että tämä olisi merkityksetön seikka.
Parempi olisi vain erota niin sitten voi vapaasti olla vaikka missä seuranhakusovelluksissa.
En mitenkään pimitä asiaa, kerron kyllä jos joku haluaa jutella enemmän. Mutta en esittelytekstiini laitttanut. T. Ap
Ja tiedostan senkin että fiksut miehet varmaan kiertävät kaukaa. Tämä kuitenkin lasten kannalta tällä hetkellä ihan toimiva ratkaisu. En edes tiedä haluanko treffeille kenenkään kanssa. Uteliaisuuttani sinne menin ja halusin nähdä millainen paikka on. En ole koskaan ollut Tinderissä tms. T. Ap
On siellä varmaan vaikka kuinka paljon samassa tilanteessa olevia miehiäkin. Ehkä te löydätte sieltä toisenne.
Vierailija kirjoitti:
On siellä varmaan vaikka kuinka paljon samassa tilanteessa olevia miehiäkin. Ehkä te löydätte sieltä toisenne.
Tämä on totta.
Tinderissäkin löytynyt seuranhakijoita jotka esittävät vihkisormuksen selvästi profiilikuvissa. Olen käynyt sellaisen kanssa treffeilläkin ja ...
Ap:n tilanne ei ole millään lailla epätavallinen, itse asiassa se on melko yleinen. Parhaan avun ap voi löytää vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Tilanne on kieltämättä vakava, mutta ei toivoton. Voi käydä hyvin, voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne ei ole millään lailla epätavallinen, itse asiassa se on melko yleinen. Parhaan avun ap voi löytää vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Tilanne on kieltämättä vakava, mutta ei toivoton. Voi käydä hyvin, voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän
Ihana mummo 👵🏻💕💕💕 Kyllä noilla eväillä ratkeaa pulma kuin pulma.
Että kannattaisko mennä mieluummin vaikka kirkkoon kuin alkaa uitella pimpassaan sukuelimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika epärehellistä pimittää tieto siitä, että on varattu. Kaikki eivät ole niin löyhämoraalisia, että tämä olisi merkityksetön seikka.
Parempi olisi vain erota niin sitten voi vapaasti olla vaikka missä seuranhakusovelluksissa.
En mitenkään pimitä asiaa, kerron kyllä jos joku haluaa jutella enemmän. Mutta en esittelytekstiini laitttanut. T. Ap
Mikset? Ihan normijuttu mainita esittelytekstissä lapset ja totta kai sekin jos on jo parisuhteessa. Iso osa ihmisistä ei halua olla pesänrikkoja tai sotkeentua rahvaiden sekoiluihin.
Huvittavaksi nämä tapaukset tekee se, että olette siellä lähinnä roskana sinkkujen joukossa. Näille pettäjillehän on omat palvelunsa, ashley madisonit sun muut, swingereitäkin taitaa olla, mutta niin vaan yritätte änkeä sinkkujen pöytiin. Pysyisitte vaan sielä omassa roskalaarissanne.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne ei ole millään lailla epätavallinen, itse asiassa se on melko yleinen. Parhaan avun ap voi löytää vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Tilanne on kieltämättä vakava, mutta ei toivoton. Voi käydä hyvin, voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän
Minäkin suosittelen kissanlihakeittoa aamuin illoin, kunnes tilanne on rauhoittunut. Mutta olisiko kellään reseptiä?
Lisään, että Itse inhoan ns kotirouvan elämää. Sairauksien ja tyhmyyden takia en päässyt työelämään. Oma DI-mies hoitaa maksupuolen sitten. Kadehdin piikoja ja palvelijoita, jotka niiavat mielessäni kun palvelevat esim. kaupassa. Säälittävällä palkalla raatavat ja asuvat jossain läävässä. Ostavat halpaa ruokaa.
Ap