Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei akateemisia ajatustyötä tekeviä ihmisiä pidetä laiskoina?
04.04.2025 |
Hehän ovat päivät pitkät näyttöpäätteen edessä ja käyvät korkeintaan vähän jossain lenkillä tai salilla, tekevät vähän kotitöitä tms.
Ovatko akateemiset fyysisesti laiskoja ihmisiä? Suomessa on valtavasti korkeakoulutettuja ihmisiä ja samalla vauhdilla on lisääntynyt ylipainoisten määrä.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
En ole korkeakoulutettu mutta olen it-alalla johtotehtävissä ja olen huomannut sanan. Joidenkin mielestä etätyö on laiskottelua, etenkin vanhemmat ihmiset ajattelevat näin.
Eikö se monille ole kun työpäivän aikana hengaillaan täälläkin? En sano, että kaikille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teen it-alan etätöitä kotona. Lenkitän koiraa, käyn juoksemassa ja lisäksi vesijuoksemassa ja salilla. Huonoimpina päivinä askeleita tulee 10 000. Viikonloppuisin usein 30 000 lauantaisin ja 20 000 sunnuntaina. En nyt ajattele olevani laiska.
Ei ainakaan työ pääse rasittamaan. Etätyöläiset ovat nykyajan aatelisrälssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidetä.
Ei-akateemisia pidetään silti älyllisesti laiskoina. Eihän siinäkään ole järkeä.
ap
Kuka muka pitää ei-akateemisia älyllisesti laiskoina? Ylipäänsä miten moni jakaa ihmisiä akateemisiin ja ei-akateemisiin?
Oma lähipiirini ainakin jakaa. Minun hyvä fyysinen kuntoni ja saavutukseni elämässä eivät ole mitään akateemisuuteen verrattuna. Heitä ihaillaan loputtomiin. Heidän lauseensa kuunnellaan loppuun kun puhuessani keskeytetään ja puhutaan päälle.
ap
No jaa. Meillä suvussa on päinvastoin. Mun akateemisen ihmisen mielipide ei paina mitään, olenhan nainen. Miehet tietävät, vaikka lukiokin jäi kesken.
Meillä ei sentään noin ole ja minäkin olen nainen. En vain nykyään ole arvostettu omassa tai miehen suvussa kun en ole mitään erityistä.
ap
Hanki itsetunto jostain, ap. Tärkeintä kai on, että itse arvostat itseäsi. Jos et, ei muidenkaan arvostuksella ole mitään väliä. Ja päinvastoin!
Ap keskustelee itsensä kanssa. Säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisena voi hengailla kahvitauolla av:llä esimerkiksi jos on etätöissä eikä näe kollegoja. Duunarit voivat hengailla kahvitauolla työkavereiden kanssa.
Laiskoja tai ei, mutta ei ainakaan meidän työpaikalla ole lihavia kuin pari ukkoa, minä toinen heistä, mutta olenkin vaan ihan perusinssi. Eikä ihan hinteliä tietokonemiehiäkään juuri löydy. Aika normaalin näköisiä ukkeleita, monet ajaa paljon pyörällä työmatkoja ja mitä tehneekään. Ei niitä kai helposti nörteiksi tunnistaisi ulkoisen olemuksen perusteella. Muutaman ehkä, mutta meitäkin on toista sataa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen it-alan etätöitä kotona. Lenkitän koiraa, käyn juoksemassa ja lisäksi vesijuoksemassa ja salilla. Huonoimpina päivinä askeleita tulee 10 000. Viikonloppuisin usein 30 000 lauantaisin ja 20 000 sunnuntaina. En nyt ajattele olevani laiska.
Ei ainakaan työ pääse rasittamaan. Etätyöläiset ovat nykyajan aatelisrälssi.
En kyllä haluaisi tehdä tuollaista työtä vaikka siitä maksettaisiin 10 000 euroa kuukaudessa. Haluan tehdä fyysistä työtä ja yhteiskunnan silmissä olen siksi täysin typerä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsetunto jostain, ap. Tärkeintä kai on, että itse arvostat itseäsi. Jos et, ei muidenkaan arvostuksella ole mitään väliä. Ja päinvastoin!
Mun neuvo on, että hanki akateeminen tutkinto! Voi tyssätä ajatus jo pääsykokeisiin, ehkä. Jos pääset sisään, edessä 4- 5 vuotta uurastusta. Ehkä sitten osaat ajatella, että akateemisuuden arvostamiseen on syynsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsetunto jostain, ap. Tärkeintä kai on, että itse arvostat itseäsi. Jos et, ei muidenkaan arvostuksella ole mitään väliä. Ja päinvastoin!
Ennen arvostinkin itseäni. Sitten osoitettiin, että olen typerä kun arvostan itseäni ilman hienoja tutkintoja. Olin tyytyväinen luonnonmukaiseen ei-materialistiseen elämääni ja vanhempani osoittivat, että olen lähinnä säälittävä ja he säälivät minua. "Ystäviä" oli myös ennen enemmän "säälimässä". Katkaisin välit.
Haluaisin lähinnä vetäytyä jonnekin kauas elämään hiljaista elämää lähellä luontoa tehden jotain yksinkertaista työtä. Minä en jaksa osallistua johonkin turhaan kilpailuun.
ap
Millä tavalla yhteiskunta estää sinua olemasta tyytyväinen itseesi? Vai tarkoitatko kuitenkin, että olet riippuvainen siitä, että toiset arvostavat sinua? Jos eivät arvosta, et ole omasta mielestäsikään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsetunto jostain, ap. Tärkeintä kai on, että itse arvostat itseäsi. Jos et, ei muidenkaan arvostuksella ole mitään väliä. Ja päinvastoin!
Mun neuvo on, että hanki akateeminen tutkinto! Voi tyssätä ajatus jo pääsykokeisiin, ehkä. Jos pääset sisään, edessä 4- 5 vuotta uurastusta. Ehkä sitten osaat ajatella, että akateemisuuden arvostamiseen on syynsä!
En voi liittyä jäseneksi ylioppilaskuntaan joka vihaa minua syntyperäni perusteella. Niinkauan kun yliopisto on feministinen en sinne mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsetunto jostain, ap. Tärkeintä kai on, että itse arvostat itseäsi. Jos et, ei muidenkaan arvostuksella ole mitään väliä. Ja päinvastoin!
Mun neuvo on, että hanki akateeminen tutkinto! Voi tyssätä ajatus jo pääsykokeisiin, ehkä. Jos pääset sisään, edessä 4- 5 vuotta uurastusta. Ehkä sitten osaat ajatella, että akateemisuuden arvostamiseen on syynsä!
Minä arvostankin akateemisia, mutta en ymmärrä miksi tämä on nykyään sellaista, että kaikkien pitäisi kuulua heihin. Miksei duunareita arvosteta? Miksen saa sanoa lausetta loppuun ilman keskeytystä tai miksi minusta heti ajatellaan etten lue mitään, osaa kunnolla vieraita kieliä, en ole asunut toisessa maassa, matkustanut tms.?
On myös ihmetelty miksen hae korkeakouluun kun kerran olen niin älykäs. Minua ei vain kiinnosta sellainen yhtään ja siinä se, mutta ei.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaakin jollain olla pienet ongelmat ja iso alemmuuskompleksi. Hanki parempi lähipiiri.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla yhteiskunta estää sinua olemasta tyytyväinen itseesi? Vai tarkoitatko kuitenkin, että olet riippuvainen siitä, että toiset arvostavat sinua? Jos eivät arvosta, et ole omasta mielestäsikään mitään.
On tuulimyllyjä vastaan taistelua "arvostaa itseään" jos jatkuvasti osoitetaan, että ei ole kuitenkaan riittävän hyvä. Vanhempani ovat ihan suoraan sanoneet, että säälivät minua. Se, että on työpaikka ja katto pään päällä ei riitä jos veljellä on hienompi tutkinto ja omustusasunto johon vertaillaan!
ap
Vierailija kirjoitti:
Osaakin jollain olla pienet ongelmat ja iso alemmuuskompleksi. Hanki parempi lähipiiri.
Mistä sellaisia löytää edes nykyään tässä meritokratiassa?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla yhteiskunta estää sinua olemasta tyytyväinen itseesi? Vai tarkoitatko kuitenkin, että olet riippuvainen siitä, että toiset arvostavat sinua? Jos eivät arvosta, et ole omasta mielestäsikään mitään.
On tuulimyllyjä vastaan taistelua "arvostaa itseään" jos jatkuvasti osoitetaan, että ei ole kuitenkaan riittävän hyvä. Vanhempani ovat ihan suoraan sanoneet, että säälivät minua. Se, että on työpaikka ja katto pään päällä ei riitä jos veljellä on hienompi tutkinto ja omustusasunto johon vertaillaan!
ap
Älä jaksa. Itsetunto ei ole muiden mielipiteistä kiinni, sinulla vain ei ole sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaakin jollain olla pienet ongelmat ja iso alemmuuskompleksi. Hanki parempi lähipiiri.
Mistä sellaisia löytää edes nykyään tässä meritokratiassa?
ap
No jospa vaikka niistä muista aktiivisista duunareista, jotka inhoavat sekä itseään että muita. Eiköhän teitä ole paljonkin. Vai oletko niin hieno, ettei muiden duunarien seura kelpaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla yhteiskunta estää sinua olemasta tyytyväinen itseesi? Vai tarkoitatko kuitenkin, että olet riippuvainen siitä, että toiset arvostavat sinua? Jos eivät arvosta, et ole omasta mielestäsikään mitään.
On tuulimyllyjä vastaan taistelua "arvostaa itseään" jos jatkuvasti osoitetaan, että ei ole kuitenkaan riittävän hyvä. Vanhempani ovat ihan suoraan sanoneet, että säälivät minua. Se, että on työpaikka ja katto pään päällä ei riitä jos veljellä on hienompi tutkinto ja omustusasunto johon vertaillaan!
ap
Älä jaksa. Itsetunto ei ole muiden mielipiteistä kiinni, sinulla vain ei ole sellaista.
Vanhempani tulivat joskus käymään vanhassa asunnossani. Olin keittänyt heille kahvit. He kertoivat, että ovat jo pidemmän aikaa säälineet minua. Tuota ennen olin ollut tyytyväinen työhöni ja tavalliseen elämääni.
He vertasivat minua veljeeni joka oli juuri valmistunut korkeakoulusta ja jolla oli omistusasunto. MINÄ en ollut edes kateellinen veljelleni vaan he KÄÄNSIVÄT asian niin, että olen kateellinen ja sen jälkeen kertoivat säälivänsä minua! Tuntui, että itsetuntoni jotenkin mureni tuohon.
ap
Alue: Aihe vapaa
No jaa. Meillä suvussa on päinvastoin. Mun akateemisen ihmisen mielipide ei paina mitään, olenhan nainen. Miehet tietävät, vaikka lukiokin jäi kesken... ja kyllä, tätä se on armon vuonna 2025