Lintujen tuntijoita paikalla?
Lounaissuomalainen laaja suo, Vajosuo, tänään siellä kuulin jonkin linnun viheltelyä, aika kimakka, yksittäisinä toituvaa viiiiy-viiiy, ensimmäinen osa nouseva ja toinen laskeva. Mikä mahtoi olla lintu nimeltään? Viheltelyynsä se sai vastauksen lajikumppanilta.
Muuten paikalla kurkia, merikotka, joku isohko tummaselkäinen vaaleapäinen istuskeli näreen latvassa, pikkulintuja, mun kiikarin tehot ei riittäneen parempaan havainnointiin.
Jotain hanhia (ei valkoposkia eikä kanukkeja joiden äänet tunnistan) lensi sivulta ylitse.
Kommentit (42)
Kosiskelu aikoina niillä on erilaisia ääniä.
Mä tiedän vaan yhen. Sepelkyyhkyn: huhuuhuhhuh huhuuhuhhuh
Vierailija kirjoitti:
Lintukirjasta opettelemalla joutuu itse analysoimaan linnun kokoa, muotoa, värejä, käyttäytymistä, esiintymisaluetta ja yleisyyttä, kaikkia mahdollisia tuntomerkkejä. Näin oppii havainnoimaan ja itsemääritettyjen lajien tuntomerkit jäävät myös paremmin mieleen.
Kun sovellus tekee tämän kaiken puolestasi, voit saada näkemällesi linnulle nimen, mutta et opi sitä tunnistamaan. Itse tunnistetun linnun näkeminen tuottaa paljon enemmän iloa ja onnistumista. Kun kone tekee asiat ihmisen puolesta, miksi edes harrastaa lintuja, ethän sinä niitä tunne, vaan kone.
Kuulen paljon linnunlaulua, mutta en näe itse lintua. Olen kiinnostunut tunnistamaan laulun perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lataa ensi kertaa varten se Jyväskylän yliopiston sovellus.
Mitä järkeä antaa sovelluksen tunnistaa linnut puolestaan, eihän silloin opi itse mitään. Eikö lintuharrastuksen juju ole nimenomaan kehittyä lintujen tuntemisessa?
Siis mitä ihmettä nyt taas? Oppimisen apu tuo nimenomaan on. Yliopiston lajintunnistuskurssilla oli proffa mukana kertomassa, nyt mukanani on tämä sovellus kun käyn yksin linturetkillä. Mistä sinä etsit vastauksen jos et tunnista jotain lintua?
Lintukirjasta.
Jos et näe lintua?
Mieti vaihtoehtoja. Mikä vuodenaika, missä päin Suomea ollaan, onko muuttoaika, millainen biotooppi, onko ääntelijä puussa, ilmassa, vedessä, pellolla. Näin karsimalla jää useita vaihtoehtoja, joista voit etsiä äänitteet ja verrata. Ja aina lintua ei pysty määrittämään. Pitää vaan yrittää painaa mieleen äänen ominaisuuksia ja toivoa kuulevansa sen myöhemmin paremmissa olosuhteissa.
Ilman äänitteitä ja äppejä mä olen linnut ja niiden äänet opetellut 80-luvulla jo. Nykyihminen on niin kärsimätön, että pitää tulla vastaus heti kuin manulle illallinen. Ja se vastaus on huomenna jo unohtunut toisin kuin itse esiinkaivama ja määrittämä lintu.
Olin joskus nuorena harjoittelijana yhdessä paikassa ja silloinen pomo oli lintubongari. Lähdin hänen mukaansa lintureissuille ja mieleen on jäänyt, kun kerran yölläkin kuunneltiin linnunlaulua. Oli jotain satakieliä ja kehrääjiä ja mitä lie.
Mukavia reissuja ja opin kyllä tunnistamaan paljon lintuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lintukirjasta opettelemalla joutuu itse analysoimaan linnun kokoa, muotoa, värejä, käyttäytymistä, esiintymisaluetta ja yleisyyttä, kaikkia mahdollisia tuntomerkkejä. Näin oppii havainnoimaan ja itsemääritettyjen lajien tuntomerkit jäävät myös paremmin mieleen.
Kun sovellus tekee tämän kaiken puolestasi, voit saada näkemällesi linnulle nimen, mutta et opi sitä tunnistamaan. Itse tunnistetun linnun näkeminen tuottaa paljon enemmän iloa ja onnistumista. Kun kone tekee asiat ihmisen puolesta, miksi edes harrastaa lintuja, ethän sinä niitä tunne, vaan kone.
Kuulen paljon linnunlaulua, mutta en näe itse lintua. Olen kiinnostunut tunnistamaan laulun perusteella.
Opettele ensin yleisimmät linnut ja niiden äänet. Siis etsit laulajan näkyviisi niin usein että opit. Ja toisin päin, kun katselet lintuja, kuuntele samalla miten ne ääntelevät. Jossain vaiheessa löydät nimen useimmille lauluille ja ja voit keskittyä paremmin niihin harvemmin kuulemiisi, joita et vielä tunne. Ja kaikkea ei voi eikä tarvitse tuntea, vuosikymmenienkin jälkeen oppii uutta.
Vierailija kirjoitti:
Ilman äänitteitä ja äppejä mä olen linnut ja niiden äänet opetellut 80-luvulla jo. Nykyihminen on niin kärsimätön, että pitää tulla vastaus heti kuin manulle illallinen. Ja se vastaus on huomenna jo unohtunut toisin kuin itse esiinkaivama ja määrittämä lintu.
Miksi kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta, kun helpommallakin vastauksen saa. Haluan nopeasti tietää mikä lintu ja sillä sipuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lataa ensi kertaa varten se Jyväskylän yliopiston sovellus.
Mitä järkeä antaa sovelluksen tunnistaa linnut puolestaan, eihän silloin opi itse mitään. Eikö lintuharrastuksen juju ole nimenomaan kehittyä lintujen tuntemisessa?
Miten voi oppia jos ei koskaan kysy neuvoa?
Lintujen ääniä on vaikea oppia tuntemaan jos ei saa apua tunnistamiseen. Sovellus on hyvä apu. Siinä sitä oppii kun se kertoo minkä lintujen ääniä ympäristössä kuuluu.
Kuuntele palokärki, sillä on tuollainen ääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lataa ensi kertaa varten se Jyväskylän yliopiston sovellus.
Mitä järkeä antaa sovelluksen tunnistaa linnut puolestaan, eihän silloin opi itse mitään. Eikö lintuharrastuksen juju ole nimenomaan kehittyä lintujen tuntemisessa?
Miten voi oppia jos ei koskaan kysy neuvoa?
Lintujen ääniä on vaikea oppia tuntemaan jos ei saa apua tunnistamiseen. Sovellus on hyvä apu. Siinä sitä oppii kun se kertoo minkä lintujen ääniä ympäristössä kuuluu.
Miten ennen on opittu, ilman sovelluksia? Etsimällä se lintu näköpiiriin, kiikarit kuuluvat siksi lintuharrastajan vakiovarustukseen. Miksi minä osaan lintujen äänet paremmin kuin sinä, ilman äppejä eikä kukaan ole niitä minulle opettanut? Oppimisessa joutuu näkemään vaivaa ja käyttämää päätään.
Minulle tuli ekana mieleen kapustarinta. Se on semmonen surumielinen ja hento ääni. Kevään ensimmäiset ovat juuri tulleet Suomeen, joten voisi olla mahdollinen. Mutta ääniä on erittäin vaikea kuvailla sanallisesti ja varsinkin tunnistaa jälkeenpäin ilman äänitettä. Tee seuraavalla kerralla äänitys puhelimella niin mahdollisuus tunnistaa laji paranee huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lataa ensi kertaa varten se Jyväskylän yliopiston sovellus.
Mitä järkeä antaa sovelluksen tunnistaa linnut puolestaan, eihän silloin opi itse mitään. Eikö lintuharrastuksen juju ole nimenomaan kehittyä lintujen tuntemisessa?
Miten voi oppia jos ei koskaan kysy neuvoa?
Lintujen ääniä on vaikea oppia tuntemaan jos ei saa apua tunnistamiseen. Sovellus on hyvä apu. Siinä sitä oppii kun se kertoo minkä lintujen ääniä ympäristössä kuuluu.
Miten ennen on opittu, ilman sovelluksia? Etsimällä se lintu näköpiiriin, kiikarit kuuluvat siksi lintuharrastajan vakiovarustukseen. Miksi minä osaan lintujen äänet paremmin kuin sinä, ilman äppejä eikä kukaan ole niitä minulle opettanut?
Miksi pitäisi tehdä niin kuin ennen tehtiin? Nyt on sovellukset, joita voi käyttää hyödyksi ja oppii nopeasti.
Lintuharrastajat on outoa porukkaa. Otin kerran kuva yhdestä linnusta ja laitoin kuvan facebookkiin ja pian joku mies kirjoitti minulle viestin että maksaa tuhat euroa jos näytän missä näin sen linnun. Oli kuulemma tosi harvinainen lintu. No näytin ja tyyppi maksoi tonnin ja pian paikalle tuli 20 lintuharrastajaa kameroineen.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele palokärki, sillä on tuollainen ääni.
Ei ollut palokärki. Srn äänen tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli ekana mieleen kapustarinta. Se on semmonen surumielinen ja hento ääni. Kevään ensimmäiset ovat juuri tulleet Suomeen, joten voisi olla mahdollinen. Mutta ääniä on erittäin vaikea kuvailla sanallisesti ja varsinkin tunnistaa jälkeenpäin ilman äänitettä. Tee seuraavalla kerralla äänitys puhelimella niin mahdollisuus tunnistaa laji paranee huomattavasti.
Kyllä. Kuuntelin antamienne vinkkien jälkeen kapustarinnan äänen LuontoPortista ja todella se ääninäytteen alussa oleva vihellys natsasi sataprosennttisesti kuulemaani ääneen . Ai että kun olsi vielä päässyt kapustarinnan näkemäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Lataa ensi kertaa varten se Jyväskylän yliopiston sovellus.
Niin sille sovellukselle pitäs tallentaa sitä kuultua ääntä. En tiedä olisiko mun puhelin pystynyt tuon loitommalta kuuluneen äönen nappaamaan.
Lintukirjasta opettelemalla joutuu itse analysoimaan linnun kokoa, muotoa, värejä, käyttäytymistä, esiintymisaluetta ja yleisyyttä, kaikkia mahdollisia tuntomerkkejä. Näin oppii havainnoimaan ja itsemääritettyjen lajien tuntomerkit jäävät myös paremmin mieleen.
Kun sovellus tekee tämän kaiken puolestasi, voit saada näkemällesi linnulle nimen, mutta et opi sitä tunnistamaan. Itse tunnistetun linnun näkeminen tuottaa paljon enemmän iloa ja onnistumista. Kun kone tekee asiat ihmisen puolesta, miksi edes harrastaa lintuja, ethän sinä niitä tunne, vaan kone.