Viisikymppisten deittailu
Oletteko löytäneet lähes viisikymppisenä eronneena naisena uutta suhdetta? Onko toivoa löytää siis kunnon mies, joka haluaa normaalin parisuhteen?
Kommentit (31)
Tapasin mieheni 49-vuotiaana. Itse asiassa mun elämässä on ollut tuolloin kovin menekki miesten keskuudessa. Olin ollut tosi kauan sinkku, kun luulin ettei sen ikäiset enää pariudu. Sitten kuitenkin päädyin erääseen sovellukseen ja vientiä riitti niin etten olisi ikinä uskonut. Rakastuin aivan tulisesti erääseen mieheen. Asuimme ensin vuosia erillään, muutaman vuoden nuoremmalla miehellä kun oli vielä vuoroviikkoteinejä kotona. Kun lapset muuttivat pois, totesimme jonkin ajan kuluttua että voisimme muuttaa yhteen. Hyvä päätös, mutta mitään kiirettä siihen ei ollut, eikä muutenkaan millekään "suhteen etenemiselle". Tarpeellinen eteneminen tapahtuu kyllä ihan itsestään.
Kyllä vain olen löytänyt mutta emme muuta yhteen. Tapailu ja ystävyys riittää mainiosti.
Harva löytää sen oikean deittipalvelusta. Mä en löytänyt. Tapasin hänet kaverin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vain olen löytänyt mutta emme muuta yhteen. Tapailu ja ystävyys riittää mainiosti.
Tuo ei ole parisuhde eli et löytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Harva löytää sen oikean deittipalvelusta. Mä en löytänyt. Tapasin hänet kaverin kautta.
Minäkin tapasin harrastuksessa. Mutta meistänei tullut me koskaan.
6 vuotta meni, kunnes löysin nykyisen miesystäväni. Yksi pidempi seurustelu oli, mutta se kaatui sairalloiseen mustasukkaisuuteen. Ihmeelisisä säätäjiä, sitoutumattomia, ongelmaisia jne oli vaikka kuinka paljon. Harvassa on tasapainoiset, täyspäiset, vapaat 50+ ikäiset miehet. Nyt uskoisin sellainen löytäneeni
N54
Kyllä kun yksi avioliitto on takuttu läpi, niin eipä ehkä tee mieli enää siihen ruljanssiin lähteä.
Tapasin mieheni ollessani 51 v., hän oli 49 v. Nyt muutaman seurustelu vuoden jälkeen, olemme asuneet yhdessä pari vuotta. Tuntuu, että tämä on tasapainoisin ja rehellisin suhde koskaan. Suhde on jotenkin niin helppo, ja meillä on kivaa yhdessä. Täytyy sanoa että kun erosin lasteni isästä, piti kyllä pussata muutamaa sammakkoa ennen kuin tämä helmi tuli vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiinnostaa kahden aikuisen sitoutunut parisuhde, jossa molemmilla on omat kodit.
EI kiinnosta yhteisasuminen - aviolittot, perheet ja yhteiset kodit on koettu jo moneen kertaan ja vievät enemmän kuin tuovat positiivista elämään.
M51
Jep, ei tarvitse jouluna ja pääsiäisenä tehdä ruokaa kuin itselle ja omille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kun yksi avioliitto on takuttu läpi, niin eipä ehkä tee mieli enää siihen ruljanssiin lähteä.
Näin jälkikäteen sitä vasta tajusin, kuinka huonoon mieheen nuorempana tyydyin. vaihtamalla todellakin parani. En ole miehelle äiti, vaan tasaveroinen kumppani. Muutenkinkin 'ruljanssi' on nyt eri, kun on vain kahden aikuisen suhde, eikä yhteisiä lapsia
Mitä sivusta seurannut niin ne hyvät miehet löytyvät tuossa(kin?) ikäryhmässä ihan muualta kuin Tinderistä ja vastaavista.
Muutama ystävä pariutunut puolitun miehen kanssa jonka on kuullut olevan taas vapailla markkinoilla. Eli perinteinen deittailu ja tapaaminen on se mikä toimii parhaiten.