Muita joita tämä valo ja lämpö ahdistaa?
Olen psykiatrisista syistä työkyvytön keski-ikäinen nainen eikä minulla ole elämässä muuta kuin vauvapalstalla häiriköiminen. Eilenkin olin täällä illalla viimeisenä ja tänään aamulla ensimmäisenä. Tämä on minulle tärkeintä maailmassa, koska mies on töissä eikä minulla ole kuin kotityöt joihin käytän aikaa 5 minuuttia päivässä vaikka esitänkin uupunutta
Kommentit (57)
Paljon pyörii päävikaista väkeä tällä foorumilla
Kevät ärsyttää kun aamulla voi olla pakkasta ja sit myöhemmin lämmintä. Pukeutumisen kanssa ongelmia. Tykkään syksystä. Jotenkin se rauhoittaa. Kevät tulee jotenkin valoineen ja kaikenmaailman lintujen räkätyksineen niin pian talven jälkeen. Tykkään kyllä linnuista mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Minua, vaikka minulla ei olekaan mielenterveyshäiriöitä. Elimistöni vain ei kestä auringonvaloa eikä lämpöä, ja siksi olen parhaassa iskussa syksyt ja talvet.
Joo, ihan normaalia odottaa innolla jotain fakin räntää, loskapaskaa ja persereikäpimeyttä 🤦🏼
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on kotona pimennysverhot niin ei ahdista valoisuus.
Kotoisaa kuin suljetulla osastolla
Sinähän sen näköjään tiedät.🤭
Naissukupuolisia ahdistaa syksyn pimeys ja miehiä kevään kylmä valoisuus, jotta tämä kevät lienee hitusen helpompi.
Voi voi kun on kamalaa jos jotkut ei tykkää valoisasta ja lämpimästä.
Vierailija kirjoitti:
Paljon pyörii päävikaista väkeä tällä foorumilla
Mitä sitten?
Minua ahdistaa myös kevään valo ja lämpö. Kesällä vasta ahdistavaa onkin kun on niin kuuma. Loppukesästä alkaa ahdistaa tuleva syksy, kylmyys, sateet ja pimeys. Talvella ahdistaa pakkanen, lumi ja liukkaus.😩
Kyllä on ahdistavaa tämä koko elämä ylipäätään!
Rakastan kevättä ja kesää. Lämpöä, valoisuutta, sitä että kaikki luonnossa herää. Lomatkin sattuu sopivasti parhaaseen aikaan, eli kesälle. Mun pitäisi asua jossakin muualla, täällä on niin lyhyt kevät ja kesä. Talvi on pitkää kevään odotusta.
Vierailija kirjoitti:
Tulispa ikitalvi.
Etelänapa kutsuu.
Tuskin maltan odottaa kaikkien aikojen hellekesää! Aurinkoa ja helteitä huhtikuun loppupuolelta syyskuun loppuun!
Vierailija kirjoitti:
Ahdistuin keväisin kun asuin kaupungissa. Kävin vain töissä ja sitten pika pikaa kotiin tv:n ääreen, vaikka muut suuntasivat kaupungille tai vaikkapa fillaroimaan. En pitänyt auringosta, räystäiden tippumisesta, linnuista, en mistään. Olin puhki ja poikki.
Muutin maalle. Nykyisin odotan kevättä kuin kuuta nousevaa. Käyn töissä ja töiden jälkeen liikun luonnossa, seuraan mitä muutoksia siellä tapahtuu ja olen energinen. Aurinko saa minut hymyilemään ja tuumin, kevät on ihmisen parasta aikaa.
Jännä juttu. Vihaan kevättä ja kesää. En tykkää yhtään olla ulkona ja aurinko tuntuu vihamieliseltä tulipallolta joka yrittää polttaa meitä. Lintujen äänet raastaa hermoja. Valo sattuu silmiin ja silmät vuotaa välillä vettä niin että on lähes koomista yrittää selviytyä ulkona yrittäen nähdä jotain kirkkauden ja silmistä vuotavan veden lävitse.
Kirjoituksesi takia yhtäkkiä muistin, että kun asuin maalla ja sen jälkeen pikkukaupungissa, rakastin kevättä ja kesää. Ahdistus alkoi vasta isompaan kaupunkiin muutettuani.
Vierailija kirjoitti:
Miten kevään valo ja lämpö saavat sinut uupuneeksi, kun kerran olet uupunut ympäri vuoden? Teillä on hieno parisuhde ja paras perhe-elämä. Onnea!
Olen uupunut, mutta keväällä umpiväsynyt ja kivulias.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Paljon pyörii päävikaista väkeä tällä foorumilla
On aikaa ja voi olla aivot narikassa.
Kotoisaa kuin suljetulla osastolla