millaista oli elää 80-luvulla

Vierailija kirjoitti:

Olin itse silloin kouluikäinen/teini. En mitenkään ihannoi kasaria. Aika ankeaa oli monella tapaa, ruoat oli ankeita, telkkarissa vain pari kanavaa josta tuli ankeaa keski-ikäisten ohjelmaa, musiikkitarjonta oli huonoa. Usein oli kauhean tylsää, ja siihen tylsyyteen tuli keksittyä kaikkea vähemmän rakentavaa tekemistä kuten kaverien kanssa häröily, johon tuli jo jossain 13-vuotiaana mukaan alkoholi.

Ysärillä sitten alkoi meno piristyä jo huomattavasti ja kansainvälistyä elämä, esim. viihde.

Ysärillä Kekkosen aika viimeinkin tuli päätökseen.

Vierailija kirjoitti:

Olin itse silloin kouluikäinen/teini. En mitenkään ihannoi kasaria. Aika ankeaa oli monella tapaa, ruoat oli ankeita, telkkarissa vain pari kanavaa josta tuli ankeaa keski-ikäisten ohjelmaa, musiikkitarjonta oli huonoa. Usein oli kauhean tylsää, ja siihen tylsyyteen tuli keksittyä kaikkea vähemmän rakentavaa tekemistä kuten kaverien kanssa häröily, johon tuli jo jossain 13-vuotiaana mukaan alkoholi.

Ysärillä sitten alkoi meno piristyä jo huomattavasti ja kansainvälistyä elämä, esim. viihde.

Ai sinä olet niitä ihmisiä, jotka eivät osaa keksiä itselleen mitään muuta tekemistä kuin päihteilyn. Älä silti yleistä omaa tylsyyttäsi koko vuosikymmeneen.

Persutonta = vapaata, turvallista, oli töitä ja ruokaa. Mikäli joutui välillä työttömäksi ei idiotisoitu ja perättömästi laiskaksi leimattu.

Vierailija kirjoitti:

Persutonta = vapaata, turvallista, oli töitä ja ruokaa. Mikäli joutui välillä työttömäksi ei idiotisoitu ja perättömästi laiskaksi leimattu.

Kyllä näin oli. Ei ollut huolta töistä. Sitä riitti.

Vierailija kirjoitti:

Kamala vuosikymmen. Ihmisiä ei saanut kiinni muuten kuin silloin, kun suostuivat vastaamaan lankapuhelimeen, tai sitten tapaamiset piti sopia naamakkain. Ruoka maistui maustamattomalta pahvilta ja tupakkaa poltettiin kaikkialla. Autot olivat rumia, kulmikkaita ja saastuttavia. 90-luvun laman siemenet kylvettiin tuon vuosikymmenen loppupuolella.

Oletko elänyt sen aja ollenkaan vai oletatko vaan jotain 

Sosiaaliturvalla eli silloin oikein hyvin. Asuminen ja autot oli halpoja, kodinkoneet ja elektroniikka kallista 

80-luku oli erinomaisen hyvää aikaa.  Mulla oli kiva työpaikka, pääsin vakituiseksi heti 80-luvun alussa.  Me kaikki työntekijät oltiin nuoria.  Pomokin.

Silloin oli työttömille niitä työllistämistöitä, meilläkin tuli aina uusia työntekijöitä puoleksi vuodeksi kerrallaan.  Se oli mukavaa.  Kaikkien kanssa tultiin juttuun. Kaikkea uutta tuli koko ajan, kehitettiin ja käytiin paljon kaikenlaisilla kursseilla ja koulutuspäivillä.  Iltaisin pidettiin hauskaa.  

Nuoret hakeutui viikonloppuisin ravintoloihin, meilläkin suosituimmat paikat oli aina tupaten täynnä nuoria.  Oikeasti se oli kivaa aikaa.  Työporukoiden kanssa käytiin risteilyillä ja vaikka missä.  Mulla oli auto ja sillä rallattiin ympäri maakuntaa.  Tehtiin shoppailureissuja sinne ja tänne.

Televisiosta tuli ensin Dallas ja sittemmin Dynastia perjantai-iltaisin.  Ravintolan baarissa oli televisio ja istuttiin kaljalasit käsissä ja tuijotettiin niitä sarjoja porukalla.

Minusta 80-luku oli valtavan hyvää ja tervehenkistä aikaa.  Asuin keskikokoisessa kaupungissa enkä koskaan nähnyt yhtään ainutta huumehörhöä.  Kukaan ei ikinä tullut kauppaamaan huumeita.

Juoppoja, asunnottomia, köyhiä, väkivaltaisia jne ihmisiä on ollut aina ja tulee olemaan, ihmiskunnan kaikkina vuosikymmeninä.  Ikinä ei voi sanoa, että joskus silloin oli väkivaltaa jne, koska sitä on nytkin ja on ollut aina.  Aina on hyvä osaisuutta ja huono-osaisuutta, mutta 80-luvulla vielä uskottiin tasa-arvoon ja hyvään demokratiaan ja siihen tähdättiin.  

90-luvulla tapahtui jokin käänne ja alkoi ahnehtiminen ja demokratian murtaminen.  En tiedä mistä se johtui.  Silloin kuitenkin alettiin vähitellen purkaa hyvinvointia, joka oli ilmeisesti liikaa painottunut sinne vähempiosaisille.  Eihän niin saanut olla tietenkään.