Työelämässä tarvitaan lisää ihmisyyttä, empatiaa ja arvostusta

"Vain 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työhönsä. Tai toisin sanottuna: noin joka kuudes suomalainen kokee, että töissä kannattaa antaa parhaansa."

Onko ihmekään, kun niin moni työ 2000-luvun maailmassa on loppujen lopuksi aika turhaa ja moni myös tiedostaa tämän, mutta elanto täytyy silti hankkia jostain.

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Ei se näin mene. Samalla vaivalla voit tehdä asian joko kunnolla tai huonosti ja yleensä se tehdään huonosti. Ongelma on työntekijän moraalissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Markkinatalous johtaa juuri siihen, että asia tehdään halvimmalla tavalla kunnolla. Kuvailemasi tapa johtaa tappioon kilpailutilanteessa joten kyse on jostain muusta kuin markkinataloudesta.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Osittain samaa mieltä. Itse vielä teen lähes parhaani, mutta alkaa tahti hidastua, kun kollegat vierellä tekee todellä vähän ja hitaasti ja siihen ei kukaan puutu edes. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Ei se näin mene. Samalla vaivalla voit tehdä asian joko kunnolla tai huonosti ja yleensä se tehdään huonosti. Ongelma on työntekijän moraalissa.

Ei tuo ole niin suoraviivaista. Jos puhutaan laadusta, laadukkaan työntekemisestä niin laadukas työ vie yleensä enemmän aikaa. Riippuu tietenkin minkälaisesta työstä puhutaan. Töitä on erilaisia. Jos puhutaan valmistuksesta niin laadukkaampi tuote maksaa enemmän. Materiaalit ja viimeistely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Ei se näin mene. Samalla vaivalla voit tehdä asian joko kunnolla tai huonosti ja yleensä se tehdään huonosti. Ongelma on työntekijän moraalissa.

Ei tuo ole niin su

On se juuri näin yksinkertaista. Omassa työssäni nään että sama aika kuluu eri työntekijöillä, jälki on erilaista. Toisia kiinnostaa, toisia ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Ei se näin mene. Samalla vaivalla voit tehdä asian joko kunnolla tai huonosti ja yleensä se tehdään huonosti. Ongelma on työntekijän mor

Tietenkin toiset käyttävät aikaa enemmän tupakkapaikalla tai tietoisesti viivyttelevät töiden tekemistä. Tuossakin on puolensa. Joskus töitä ei ole "jatkuvalla syötöllä". Linjastossa työt ei lopu, mutta muissa töissä pitää käyttää epäaktiivista aikaa vaikka toimiston siivoamiseen

Juuri tähän johtaa tämä inhimillisyys ja Empatia. Ei viitsitä tehdään mitään, valitetaan kun kaikki on huonosti mutta itse ei tehdä asialle mitään valitetaan vaan. Juorutaan työkaverien kanssa pitkin päivää.. Nostetaan meteli kun liian vähän työtunteja ja kun niitä työtunteja sitten annetaan niin ne on vääriä tai nyt on liikaa töitä ja vingutaan väsyttää. Heitetään työkaverit bussin alle vaikka itse se on se meteli on nostettu. Uhriudutaan.. Ja sitten mulla on olkapäät kipeät en tee kassaa. Ja toinen mulla on polvi kipeä en tee kassaa ja kolmas mulla on selkä ja neljäs mä en halua tehdä kun 2h kassaa. Ja yhtä ei huvita vaan muuten. Ja kaikki nämä tahtonsa läpi.. kaikki nämä on palkattu kassalle töihin.. ja näin he luistaa töistään... tulos on se että me muutama kiltit tehdään sitten töitä tuplasti valittamatta. 

Yhtä tyhjän kanssa nämä maksumuurien takana olevat jutut. Nyt pitäisi taas kommentoida pelkkää otsikkoa? 

Empatian toivominen on pohjimmiltaan perin itsekästä. Empatia kohtaa nopeasti myös rajansa suurten ongelmien ratkaisemisessa. Työnantajan edustajan pitäisi päätään kallistellen huokailla  empaattisia sanoja kärsiville työntekijöilleen, miltä tuntuisi olla Sarin, Pasin, Helenan, jne kengissä?

Työelämään tarvitaan lisää rahaa. Siksihän ihminen siellä on, elättääkseen itsensä. Empatiakla ei voi maksaa tuoksukynttilöitä, aforismityynyjä eikä hieromasauvoja.

Vierailija kirjoitti:

Empatian toivominen on pohjimmiltaan perin itsekästä. Empatia kohtaa nopeasti myös rajansa suurten ongelmien ratkaisemisessa. Työnantajan edustajan pitäisi päätään kallistellen huokailla  empaattisia sanoja kärsiville työntekijöilleen, miltä tuntuisi olla Sarin, Pasin, Helenan, jne kengissä?

Empatia on yleensä sitä, että annetaan toisen puhua ja kertoa mielipiteensä. Yksi osa asiaa.

Uhriutumisenkulttuuri. Miten voi nähdä arvon itsessään ja muissa, jos kokee olevansa alinomaan uhriasemassa? 

Tasapäistäminen. Miksi tehdä 6,5 suoritusta parempaa suoritusta, kun kaikille maksetaan se sama palkka teki niin tai näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Ei se näin mene. Samalla vaivalla voit tehdä asian joko kunnolla tai huonosti ja yleensä se tehdään huonosti. Ongelma on työntekijän moraalissa.

Ei se kyllä aina vika ole moraalissa. Töitä järjestetään usein niin paljon, että kaikkea ei voi tehdä kunnolla. Ainakin itse joutuu priorisoimaan niin, että ns. oman vastuualueeni hommat teen kunnolla. Ns. ylimääräiset nakit kannattaa tehdä vasurilla, kuten jonkun toisen henkilön tuuraamiset.

Vierailija kirjoitti:

Tasapäistäminen. Miksi tehdä 6,5 suoritusta parempaa suoritusta, kun kaikille maksetaan se sama palkka teki niin tai näin. 

Ay-liike pitää suomalaiset pienipalkkaisena, koska se luulee olevansa empaattinen. Tupot ja yleissitovuudet ovat suurpääoman paras kaveri. Ne ankkuroivat palkat tarpeeksi mataliksi ja kaikille samoiksi. Näin duunarit eivät opi kilpailuttamaan omaa aikaansa. Lisäksi palkat ovat kuitenkin liian korkeita uusille firmoille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatian toivominen on pohjimmiltaan perin itsekästä. Empatia kohtaa nopeasti myös rajansa suurten ongelmien ratkaisemisessa. Työnantajan edustajan pitäisi päätään kallistellen huokailla  empaattisia sanoja kärsiville työntekijöilleen, miltä tuntuisi olla Sarin, Pasin, Helenan, jne kengissä?

Empatia on yleensä sitä, että annetaan toisen puhua ja kertoa mielipiteensä. Yksi osa asiaa.

Suomalainen  empatia on kamalaa. Sekoitamme empatian sääliin. Oikea empatia on toisen ihmisen pään sisään asettumista. Ei ihminen halua sääliä, vaan tuntea itsensä arvokkaaksi. Ajatuksen pitäisi siis työelämässä olla, että sinä et ole sen lahjattomampi kuin minä, joten ala töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, mutta työelämässä tarvittaisiin ennenkaikkea sitä että työntekijät viitsisivät tehdä työnsä kunnolla ja käyttäisivät niitä aivojaan. Mikään ei enää toimi Suomessa kun kukaan ei vaan tee asioita enää kuten pitää, tai no vähemmistö työntekijöistä tekee mutta valitettavan harva.

Laadukas työ on vaikea käsite. Markkinatalous tekee sen, että kaikki pitää tehdä nopeasti ja halvalla. Tuolla asenteella tulee pskaa. Sitten jälkiä korjataan 2-3 kertaa. Lopputulema siitäkin, että alkuperäinen laatu olisi tullut halvemmaksi, kuin jälkien korjaaminen.

Ei se näin mene. Samalla vaivalla voit tehdä asian joko kunnolla tai huonosti ja yleensä se tehdään huonosti. Ongelma on työntekijän moraalissa.

Ei se kyllä aina

Tämä lähtee johdon moraalista tai työpaikkakulttuurista. Jos työntekijä haluaa tehdä työnsä laadukkaasti ja siihen ei anneta lupaa niin sitten tulee moraalinen ongelma johdon ja työntekijän välillä.