Teinin viiltelyjäljet
Tiedossa on mielenterveysongelmat ja vuosien takainen viiltely. On hoitokontakti. Nyt mietityttää, kun teini kulkee lyhythihaisilla paidoilla, ja olen huomannut, että muutama arpi on osittain liilahtavia. Ovatko nämä hieman liilat arvet kuinka tuoreita? Alle vuoden? Jos otan asian puheeksi, teini suuttuu. Varmaan silti on otettava. Mutta haluaisin tietää, että voiko useamman vuoden vanhat jäljet olla vielä liiloja? Suututanko teinin turhaan, jos jäljet eivät olekaan ns tuoreita?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Rakasta, tue ja halaa.
"Saat meiltä kaiken tarvitsevasi tuen viiltelyyn"
Vierailija kirjoitti:
Sano sille pellelle että vetää pitkittäin ja lakkaa kerjäämästä huomiota.
Ei ole tarve vetää pitkittäin jos viiltää tarpeeksi korkealta.
Teinisi on saastaisten henkien vaikutuspiirissä. Rukoile Jumalaa hänen puolestaan päivittäin Jeesuksen nimeen.
Read my scars. Onko hän ismaelilainen? Baalin palvojat yleensä viiltelevät itseään.
Kannattaa viiltää mahaan ettei jäljet näy kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Read my scars. Onko hän ismaelilainen? Baalin palvojat yleensä viiltelevät itseään.
Mitä vittua nyt :D
Jospa vaan juttelet sen teinin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Rakasta, tue ja halaa.
Joo ja jotain vaihtoehtoista toimintamallia niihin hetkiin kun ahdistaa niin, että tekee mieli viillellä. Esim. lähtee täysillä juoksemaan ja juoksee kunnes helpottaa.
Ehkä jotain tuollaisia keinoja harjoitettukin, mutta viiltelyyn jää ilmeisesti herkästi koukkuun, joten takapakkia voi silti välillä tulla.
Kaikki alkoi kun tyttöystävänsä jätti hänet, ilmeisesti olikin vain jonkinlainen itsensä etsimis vaihe ja onkin sitten hetero. Tytär otti tämän hyvin raskaasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alkoi kun tyttöystävänsä jätti hänet, ilmeisesti olikin vain jonkinlainen itsensä etsimis vaihe ja onkin sitten hetero. Tytär otti tämän hyvin raskaasti.
Ap
Juu tämä ei ollut ap
mua ahistaa kun sä kysyt mun tunnearvista voitko lopettaa repimään mun pahoja muistoja??
Ymmärrän tuon, että teini sulkeutuu ja alkaa huutamaan, kun ei halua puhua epämieluisasta asiasta.
Pakko siitä on silti puhua, kun vastuu teinin elämästä ja hyvinvoinnista on vanhemmilla. Teini pitäisi saada jotenkin hyväksymään se tosiasia, että hänen hyvinvointinsa kuuluu vanhemmille ja on muidenkin kuin vain hänen oma asiansa.