Lue keskustelun säännöt.
Milloin olette viimeksi käyneet perheen kanssa KYLÄSSÄ?
30.03.2025 |
Siis ihan niin, että sovitaan vierailusta viikkoja etukäteen. Pannaan parempaa päälle ja mennään viinipullon kanssa ovelle kello viisi. Emäntä on tehnyt ruoan. Lapset sen jälkeen lastenhuoneeseen leikkimään, vanhemmat ottavat vähän viiniä ja nauravat äänekkäästi. Sitten lähdetään, lapset haluaisivat jatkaa leikkiä.
Tapahtuuko tällaista vielä?
Kommentit (30)
Käydään ehkä parin kk välein kuten silloinkin kun lapset asuivat vielä kotona. Tai meillä käydään. Tehtiin yhdessä ruokaa ja syötikn sanassa pöydässä. Usein 12-18 henkeä, nyt enimmäkseen 6-12. Mitää juhkavaatteita ei ystävien kesken mutta toki siistit vaatteet.
Tai sitten vaan joku soittaa että "teki liikaa ruokaa, tuletteko syömään" vaikka keskellä viikkoa. Tai tarjoaa lounaan kun tietää että toiset ovat menossa lentokentälle eivätkä viitsi jättää ruokaa jääkaappiin
Nyt oli isomnat päivälliskekkerit meillä kuun 1 vkl ja viime vkl olimme ystävän pyöreillä synttäreillä. Tällekin vkl oli juhlat mutta päivänsankari sairastui. Kesäkuulle kutsuttu reilu 30 henkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari viikkoa sitten käytiin kälyllä kylässä. Ei meillä kyllä mitään parempia ryysyjä niskaan kiskota, mutta puolin ja toisin tarjoilut ovat aina hyvät.
No ei vuosiin. Ja sitäkin ennen lähinnä kummilasten synttäreillä kerran vuodessa.
En tykkää kyläilemisestä. En tykkää siitä, että meillä käydään, hirveä vaiva siivota ja laittaa tarjoiluja. Enkä oikein tykkää käydäkään missään, ahdistaa että joku toinen joutuu meidän perheen vuoksi siivoamaan ja laittaa pöytää koreaksi.
Kavereita näen mieluiten kaupungilla. Kiva käydä vaikka kahvilassa ja jutella kuulumiset, lapset (tai miehet) ei ole riesana. Se piristää ihan toisella tavalla kuin jotkut kyläilyt toisen kodissa. N44
Tuollaista oli 80-luvulla, oli kyllä mukavaa, mutta ihan mahdoton ajatus tänä päivänä!
Kylässä? Tarkoitatko jossain Suomen kylässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista oli 80-luvulla, oli kyllä mukavaa, mutta ihan mahdoton ajatus tänä päivänä!
Aikuistuttua tavoittelin juuri sellaista kyläilykulttuuria, mutta luovutin, kun vastakutsuja ei tullut. Moni kyllä kävi minun luonani jopa perheensä kanssa, ilmeisen mielellään, koska tarjoutuivat useinkin itse tulemaan vierailulle, mutta tosiaan niitä vastakutsuja ei osattu esittää, joten kyllästyin ja lopetin tarjoamiset. Tylsää, mutta minkäs teet, kun ihmisistä on tullut laiskoja ja itsekkäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä. Kylässä käydään usein mutta viiniä ei viedä eikä oteta ja ollaan ihan normaaleissa vaatteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tuollaisia vierailuja, kun hankala saada kuskia, joka toisi perheen kotiin sen viinin tissuttelun jälkeen
Ei ole kyläpaikkoja, eipä perhettäkään. Kuolivat ja itsekin sairastuin sekä köyhdyin em. seurauksena. Tulin epäsuosituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuollaisia vierailuja, kun hankala saada kuskia, joka toisi perheen kotiin sen viinin tissuttelun jälkeen
No me emme tissuttele mutta ruokajuomat toki juodaan.
Nyt on hyvä kun lapset ovat jo aikuisia, aina on kyyti kello 00
Juuri tuollaista ei ikinä, mies ei juo koskaan ja minäkin hyvin harvoin. Lapset harvoin jaksavat odottaa koko iltaa, kun aikuiset viettävät aikaa.
Mutta toki käydään lasten mummolassa, missä pöytä on aina täynnä herkkuja. Ja kahvit keitän, jos lasten kavereiden vanhemmat poikkeavat hakemassa lapsiaan.
Mieheni kanssa alkuvuodesta oltiin kahdestaan serkkunsa lapsen vamistujaisjuhlissa. Aikuiset lapsemme ei olleet.
Ei nyt hetkeen sinkkuna ollessa.
Pariskuntana tuli käytyä anoppilassa ja
illanistujaisissa toisten pariskuntien
luona puolin ja toisin silloin tällöin.
Anoppilassa/minun lapsuudenkodissani käydään silloin tällöin ja he meillä harvakseltaan, mutta muita kyläilypaikkoja ei ole. Olisi kiva, jos olisi joku ystäväpariskunta, jota nähtäisiin vastavuoroisten kyläilyjen merkeissä. Voisi vaikka pelailla lautapelejä vähän isommalla porukalla tai muuta, mutta kaikilla on pieniä lapsia, joten vierailut ovat käytännössä sitä, että kuunnellaan ja katsellaan, kun he riehuvat ja mesoavat ja jos ovat meillä, toivotaan, etteivät lähmisi ruokatahmaisilla käsillään ihan joka paikkaa, varsinkaan tapetteja.
Lapsettomia on nykyään muka paljon, mutta itse en tiedä kuin neljä ja heistä kolme on lähisukulaisia. Kaikilla vanhoilla koulukavereilla, työkavereilla ynnä muilla on lapsia/lapsi ja suurimmalla osalla ne ovat alle kouluikäisiä, vaikka ollaan pian nelikymppisiä.
Joulunpyhinä.