3 v lapseni sanoo, että on hauskaa olla ilkeä - kasvatanko hirviötä vai onko normaali ikävaihe?
3 v lapsi on neuvolan ja päiväkodin mukaan normaali, toki välillä vilkas. Rauhoittuu kyllä lukemaan kirjoja pitkäksi aikaa.
Lapsi kuitenkin leikkii välillä raisusti, autoleikeissä leikkii kolaritilanteita. Tai käyttäytyy jossain tilanteessa ilkeästi ja sanoo, että se on hauskaa. Lapsi sanoo Muumien Haisulin olevan kiva, kun se tekee ilkeästi. Toisaalta taas suurimman osan ajasta lapsi on oikein kiltti, silittää muita, hoivaa pehmoleluja, puhuu kauniisti ihmisille ja eläimille. Silti kauhistuttaa tuo, kun lapsi sanoo, että hänestä on hauskaa olla ilkeä. Aina on sanottu, että meistä muista se ei ole ollenkaan hauskaa ja jos on ilkeä, niin lopulta muut lapset eivät halua leikkiä hänen kanssaan.
Kasvatetaanko me hirviötä vai onko tämä ilkeilyn pitäminen hauskana normaali ikävaihe? Lapsella oli 2 v iässä ikävaihe, jolloin saattoi heittää hiekkaa tai tönäistä toista lasta, mutta tuo ikävaihe jäi onneksi ajan kanssa ja sitkeällä puuttumisella pois.
Kommentit (33)
Normaali vaihe. Tuon ikäiset höpöttää mitä sattuu.
Tuleva vauvapalstalainen ja persu.
En muista yhtäkään lasta lähipiiristäni, joka olisi sanonut, että on hauskaa olla ilkeä. Ennemminkin häpeävät huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Käytös tulee suoristaa ennen kuin on liian myöhäistä. Töniminen ja tahallinen ilkeys hauskanpitona on väärin. Kasvatatte luonnevikaista ellette heti puutu tiukasti tuommoiseen, käytös ei todellakaan ole normaalia.
He ovat puuttuneet. He ovat ohjanneet ja opettaneet. Kolmevuotias on pieni lapsi.
Kuulostaa normaalilta, koska lapsi kykenee myös ystävälliseen ja hyvään käytökseen. Eri asia, jos olisi pelkästään tuota ilkeilyä.
Tuskin edes ymmärtää sanan ilkeä merkitystä. Hänestä Haisuli on hauska ja te olette sanoneet, että se on ilkeä, joten sen takia hänestä on hauskaa olla ilkeä.
Kuulostaa ihan normaalilta 3-vuotiaalta.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin edes ymmärtää sanan ilkeä merkitystä. Hänestä Haisuli on hauska ja te olette sanoneet, että se on ilkeä, joten sen takia hänestä on hauskaa olla ilkeä.
Kuulostaa ihan normaalilta 3-vuotiaalta.
Näin, tuon ikäinen vasta opettelee sanojen ja tunteiden merkityksiä. Ja voi kokeilla, miten vanhemmat mihinkin sanaan reagoivat ja jos tuolla sanalla saa reaktion, voi alkaa sitä toistella.
Kaikki lapset eivät ole kivoja. Jotkut on tahallaan ilkeitä, koska se on heistä kivaa. Heillä ei ole yleensä kavereita jotka viihtyvät siinä seurassa.
Suurin osa lapsita on --->kasvatettu hyvin ja muutenkin kivoja muksuja.
Itsellä ei lapsia.
Sivusta seuranneena sanoisin, että lapset kovettuvat tosi nopeasti kun/jos siirtyvät päikkyyn, muuttuvat ihan radikaalisti. Viimeistään sitten kun koulu alkaa.
Ekaluokkalaisetkin on nykyään äkkiä kyllästyneitä kouluun, kun ennen oltiin pitempään sellaisia viattoman innostuneita.
Tosi surullista, en usko propagandaa siitä että päikky hyväksi vauvoille/taaperoille.
Kai niitä ilkeitä juttuja puhuvia lapsia pitäisi rakastaa "kahta kauheammin". Mutta eipä jää paljon yhteistä aikaa lapsille ja vanhemmille.
Jaa. Suurin osa ihmisistä ajattelee ilkeyden olevan hauskaa, koska todistetusti ovat ilkeitä muille. En kovin montaa aidosti mukavaa ihmistä tunne. Kasan kyllä sellaisia, jotka esittävät olevansa mukavia. Mutta jos yhtään pintaa syvemmälle vilkaiset...
Tuli tuosta heti mieleen kirja nimeltä Lapsi rakas, kirjailijalta Ashley Audrain. Kylmäävä lukukokemus, ja vaikka kirja onkin psykologinen trilleri, on asia todellinen. Tuollaisia ihan syntymäpahoja lapsia on oikeasti olemassa, ja rajattomuudella, kurittomuudella ja yliymmärtämisellä pahuus vain pahenee. Lukekaa vaikka uutisia, katsokaa kuinka esimerkiksi koulukiusaaminen saa vain pahempia muotoja ja sitä rataa. Pahoja on nykyään enemmän kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset eivät ole kivoja. Jotkut on tahallaan ilkeitä, koska se on heistä kivaa. Heillä ei ole yleensä kavereita jotka viihtyvät siinä seurassa.
Suurin osa lapsita on --->kasvatettu hyvin ja muutenkin kivoja muksuja.
Tai ehkä ne "kiltit" lapset vain piilottelevat pimeää puoltansa, koska tietävät muuten joutuvansa vaikeuksiin 😈
Kaksi prosenttia ihmisistä on psykopaatteja ja sosiopaattisen käyttäytymisen tendenssi näkyy jo tuon ikäisissä lapsissa. Oikeanlaisella kasvatuksella, eli empatiakyvyn vahvistamisella (sadut, tosielämän empaattiset kertomukset), voidaan välttää rikollinen tulevaisuus.
Taapero tykkää mm. kävellä muurahaisten päältä. Jos yritän kieltää kävelemästä muurahaisten päältä, alkaa itkupotkuraivarit!
Kerran taapero paiskasi tyynyn lattialle sängystä... Eikai kyseessä voi olla vihanhallintaongelmat? Vai onko tuollainen käytös normaalia taaperolta?
Vierailija kirjoitti:
Kokoomusnuori.
Tai ehkä voi tappaa kissan kuten SDP:ssä on tapana. Pystytkö jättämään politiikan jauhamisen edes hetkeksi väliin, kun aihe ei liity siihen??
Taapero ei suostunut pitämään kädestä kaupassa. Sydän muljahti siinä hetkessä... Kasvavatko ne teineiksi niin nopeasti?
Millä lailla lapsi on ilkeä? Fyysisesti pahoinpitelee, tuhoaa paikkoja, vai puhuu rumasti tai muuten satuttaa sanoilla?
Jotkut kolarileikit nyt ei mielestäni ole mitenkään pahoja, toiset nauttivat enemmän asioiden tuhoamisesta kuin rakentamisesta. Kunhan ohjaat lapsen tuhoamaan vain omia rakennelmiaan, toisten tekemiin ei saa koskea.
Lyöminen pitää kieltää ehdottomasti, vaikka se olisi kuinka kivaa, sitä ei saa tehdä. Ehkä en noin pientä vielä tenttaisi siitä, miksi sanoo lyömisen olevan kivaa, luultavasti hakee sillä vain huomiota, eikä osaa perustella ajatuksiaan sen paremmin.
Käytös tulee suoristaa ennen kuin on liian myöhäistä. Töniminen ja tahallinen ilkeys hauskanpitona on väärin. Kasvatatte luonnevikaista ellette heti puutu tiukasti tuommoiseen, käytös ei todellakaan ole normaalia.