Miksi masentuneille kehutaan omaa elämää

"Ne kierteet täytyy katkoa. Omien  lasten kanssa voi tehdä aivan eri tavalla."

Ei auta jos olet eronnut ja perustat uusperhettä eikä sekään onnistu tai elät ilman parisuhdetta eikä lapset näe minkäänlaisen parisuhteen mallia ollenkaan.

Suurin osa ei kuitenkaan onnistu siinä vaan jatkaa samaa sukupolvien traumaa jatkaen sitä sukupolvesta toiseen.

Kauhea määrä ihmisiä nykyään ruikuttaa ettei löydä koskaan parisuhdetta ja mistä se johtuu. Luonneviasta, itsekkyydestä ja liian isoista vaatimuksista kun kumppanin pitäisi olla terapeutti, täydellisen sivystynyt yliopiston käynyt kultturelli joka osaa keskustella kaikista maailman asioista sekä huippu kokki ja siivooja. 😂

Naurattaa nämä tyypit joidenka täytyy hakea puolisoa keskustelemiseen jostain ja pitäisi vielä naiminenkin onnistua sen päälle. 🤣

Vierailija kirjoitti:

Siis kukaan mun tutuista ei kerro mulle mitään negatiivistä elämästään. Aina menee niin hyvin. On uutta miestä, lapset menestyy, ylennyksiä töissä jne...potäis varmaan olla onnellinen heidän puolestaan mutta en jaksa. Mulla paskaa tullut ihan tarpeeksi elämässä

Eivät halua masentaa sinua lisää. Jos kertoisivat negatiivisia asioita, niin valittaisit, että mikä sylkykuppi sinä olet, kun muutenkin on asiat huonosti. Kyllä valittaja aina valittamisen aihetta keksii. On kokemusta, en ole onneksi enää naimisissa.

Ehkä olet niin negatiivinen kaikkine ongelminesi, että toinen haluaa keskustella edes joskus positiivisemmista aiheista?

Monet masentuneet ovat lumihiutaleita jotka loukkaantuvat kaikesta ja kaikille. Koeta siinä sitten pitää yhteyttä kun kaikki on toisen mielestä paskaa ja mistään kivasta ei ikinä saa puhua.

Toisen siis pitää olla sinulle pelkkä likasanko mutta et silti voi olla iloinen hänen puolestaan mistään? Jäät yksin.

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen elämä pyörii vahvasti oman navan ympärillä ja masentunut sekä hänen toimintansa vaikuttaa ulospäin tosi itsekkäältä. Vaikka siis henkilö ei oikeasti itsekäs alunperin olisikaan, masennus saa hänet toimimaan itsekkäästi. Siihen ei valitettavasti kuulu muiden kuulumisten oikea kuuleminen, vaan ne koetaan kehuskeluna ja jotenkin liittyväksi omaan itseen, vaikka kertoja ei sitä niin tarkoittaisi. Sen takia masentuneen läheiset tarvitsevat myös tukea, koska tällaista ihmistä on vaikeaa pidemmän päälle jaksaa. Sen huomaa siitä, että ystäväpiiri harvenee huomattavasti, koska tällaista yksipuolista kuulumisten vaihtoa ei meinaa kukaan pitkään jaksaa.

t. Masentuneiden kanssa työskentelevä

Minä olen suurimman osan elämästäni masentuneena yrittänyt pitää yhteyttä ystäviin ja tuttuihin. Olen yrittänyt saada uusia ystäviä, kavereita ja jopa seurustelukumppania.

Yhteistä näille ihmisille on ettei heitä kiinnosta minun kuulumiset tai kanssakäyminen.

Masennukseni on vaihtelevaa, sellaista ylämäkeä ja alamäkeä.

Olisi kiva kuulla esimerkki tuosta kehuskelusta. 

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen elämä pyörii vahvasti oman navan ympärillä ja masentunut sekä hänen toimintansa vaikuttaa ulospäin tosi itsekkäältä. Vaikka siis henkilö ei oikeasti itsekäs alunperin olisikaan, masennus saa hänet toimimaan itsekkäästi. Siihen ei valitettavasti kuulu muiden kuulumisten oikea kuuleminen, vaan ne koetaan kehuskeluna ja jotenkin liittyväksi omaan itseen, vaikka kertoja ei sitä niin tarkoittaisi. Sen takia masentuneen läheiset tarvitsevat myös tukea, koska tällaista ihmistä on vaikeaa pidemmän päälle jaksaa. Sen huomaa siitä, että ystäväpiiri harvenee huomattavasti, koska tällaista yksipuolista kuulumisten vaihtoa ei meinaa kukaan pitkään jaksaa.

t. Masentuneiden kanssa työskentelevä

Kyllähän niitäkin itsekkäästi käyttäytyviä ihmisiä on masentuneiden joukossa, itse en niihin kuulu. Vaikka olen masentunut ja voin todella pahoin, silti olen pitänyt huolen että esim ystävilläni on hyvä olla, olen auttanut vaikken olisi oikeasti halunnut, mutta auttaminen tuntui mukavalta. Annoin itsestäni paljon muille ja itselleni en yhtään mitään koska koin, etten ansaitse sitä. Jos muilla meni hyvin, kuuntelin ja olin onnellinen heidän puolestaan, minusta on mukava nähdä miten ihmisillä joita rakastan menee hyvin. Mutta kielsin olemasta onnellinen omista saavutuksistani, koska edelleen ajattelin etten ansaitse onnellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen elämä pyörii vahvasti oman navan ympärillä ja masentunut sekä hänen toimintansa vaikuttaa ulospäin tosi itsekkäältä. Vaikka siis henkilö ei oikeasti itsekäs alunperin olisikaan, masennus saa hänet toimimaan itsekkäästi. Siihen ei valitettavasti kuulu muiden kuulumisten oikea kuuleminen, vaan ne koetaan kehuskeluna ja jotenkin liittyväksi omaan itseen, vaikka kertoja ei sitä niin tarkoittaisi. Sen takia masentuneen läheiset tarvitsevat myös tukea, koska tällaista ihmistä on vaikeaa pidemmän päälle jaksaa. Sen huomaa siitä, että ystäväpiiri harvenee huomattavasti, koska tällaista yksipuolista kuulumisten vaihtoa ei meinaa kukaan pitkään jaksaa.

t. Masentuneiden kanssa työskentelevä

Jos joku koko ajan kehuu muita, mutta ei juurikaan sinua niin outoa on. Ikäänkuin ne muut on parempia. Empatiassa ongelmaa. Ja ne kehumiset voi olla vielä kuulijan omia menetyksiä tai suruja. Tilannetajun puute.

Vähän kuin koko ajan kertoisi lihavalle muiden laihdutuksesta tai lapsettomuudesta kärsivälle muiden vauvauutisia.

Masennus ei ole itsekäs tila. Se on itsekeskeinen tila. Ollaan omassa pienessä, ahtaassa ja harmaassa masennuskuplassa. Vaikean monta vuotta kestäneen masennuksen sairastaneena ja siitä parantuneena väitän masennuksen vääristävän tulkintoja. Hyvää tarkoittavatkin kommentit ja teot tulkitaan sairauden vuoksi väärin.