Lue keskustelun säännöt.
Täytyykö myöntää,että suhde
11.03.2007 |
ei toimi vai pitäisikö vielä yrittää ja miten? Meillä on vähän yli vuoden ikäinen lapsi ja kaikki aika menee häneen. Meillä ei ole koskaan vapaata eikä oikein kahden keskistä aikaakaan kun illalla kumpikin ollaan niin väsyneitä nykyään. Seksi meillä on todella harvoin noin 1-2 kertaa kk. Kumpikin kyllä haluaisi enemmän ja seksi on hyvää silloin kun sitä on. Mies on aina väsynyt ja kiukkuinen ja valittaa omista asioistaan jakä oikein jaksa auttaa lapsen hoidossa ja kotitöissä ei oikeastaan ollenkaan. Viikolla hän on kyllä töissä j minä hoidan lapsen , kodin ja ruoan ja kotityöt eli koti on siisti. Jotenkin tuntuu vain, että kipinä on todella hukassa. Onko muita jotka olisi/on ollut samassa tilanteessa ja saanut suhteen vielä toimimaan? Niin piti vielä mainita, että mies on ihan kiinni lapsessa aina kun on kotona siis ei saa silmiään irti hänesta ja minulle ei puhu juurikaa mitään. Miltä tämä kuulostaa? Antakaa hyviä vinkkejä??
Kommentit (5)
Ja siihen auttoi pitkä parisuhdeterapia. Itsenäsiesti oltaisiinkin varmaan jo erottu.
t: 6xäiti ja sama mies jo 18 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten esim. seksi asiat olette saaneet parempaan kuntoon? En mä haluaisi erota, mutta täytyy myöntää, että sen tapaisia ajatuksia on ollut. Että saisi vähän hellyyttä rakkutta ja seksiä. Niitä todella kaipaan. Tuntuu niin yksinäiseltä ja siltä että kukaan eiväkitä eikä arvosta.
elämää n. vuosi sitten. Lapsi silloin vuoden vanha, minä kotona, mies töissä.
Me keskustelimme asioista; mm. miksi mies ei tee aloitetta seksiin useammin/ helli yms.( aloitteet olivat yleensä minun puoleltani) Sanoin kaipaavani hellyyttä, aikuista seuraa..
Se tepsi, mies rupesi puhumaan enemmän asioistaan, työjuttujaan yms. muutimme iltarutiineja; lapsen nukahtamisen jlk yhdessä saunaan, hierontaa, joku kiva leffa/viiniä/herkkuja. Aiemmin annoimme aina väsylle periksi, ja unohdimme huomioida toisiamme siksi.
Kun lapsi oli 1,6v palasin työhön ja lapsi aloitti hoidon. Alku oli kangertelevaa, mutta kaikki lähtikin sujumaan tod hyvin! Lapsi viihtyy erittäin hyvin hoitopaikassaan, ja minä töissä! Tunnen oloni paljon pirteämmäksi nyt kun minulla on jotain " omaa" elämää. Kaikeksi onneksi lapsen ei tarvitse olla hoidossa kuin 3-4 pv / vko, miehen vuorotyön ansiosta.
Nyt meillä taas sujuu yhteiselo kivuttomammin, jopa seksiäkin 1-2krt viikossa. Tottakai joskus mättää kaikki, mutta hei, eiks se kuulu just normaaliin parisuhteeseen??
koita nähdä asioiden positiiviset puolet. Sun mies haluaa olla ja leikkiä lapsen kanssa. kerro miehellesi suoraan, että arvostat sitä, että hän antaa aikaa lapselle, mutta kerro sen jälkeen omista tarpeistasi. että kaipaat hellyyttä todella paljon ja kahdenkeskistä aikaa. Sopikaa konkreettisesti, millä tavalla sitä voisi järjestää vaikka edes kerran viikossa aluksi. Älä missään nimessä eroa. kun lapsi on puoli vuotta vanhempi, aikakysymys helpottaa huomattavasti, ellette sitten suunnittele jo toista lasta, mitä en tällaisessa tilanteessa kyllä suosittele.
Ero ei ole ratkaisu, ja lapsen on paras elää molempien vanhempien kanssa!
Kuitenkaan teillä ei ole syytä (mies hakkaa, suhde tms) erota, joten sitten se ei kannata!
Voitte pikkuhiljaa alkaa ottaa omia hetkiä (ulos syömään kahdestaan) jne. Kun lapsi kasvaa asiat muuttuu!
Sanonta menee että ennenkuin lapsi on 3v ei saa erota ilman kunnon syytä!