Lue keskustelun säännöt.
Ahaa, yliopistojen pääsykokeet on poistettu
15.03.2025 |
Ne kyllä pidetään mutta materiaali jolla niihin valmistaudutaan vaatii lukemista 2 - 4 päivää. Ja pääsykokeita tietylle alalle ei enää ole vaan 9 jotain yleistä sähköistä geneeristä monivalintakoetta?
Eli suomeksi sanottuna: Jos epäonnistut YO kokeissa et voi enää myöhemmin valita yrittää omalla työnteolla päästä opiskelemaan haluamaasi paikkaan vaan ovet on suljettu lopullisesti.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Mikä järki tuossa on?
Miksi siinä ei olisi järkeä? Miten asioiden pitäisi olla?
Siinä ei ole järkeä sen takia, että ensimmäistä kertaa yo-kokeet kirjoittava ei ole samalla lähtöviivalla uusijoiden kanssa. Nykyään tämä korotusrumba yhdistettynä ensikertalaiskiintiöön on johtanut siihen, että käydään pelaamassa laudatur-bingoa muutama vuosi, jotta pääsy haluttuin oppilaitokseen on mahdollinen. Arvosanat saadaan normaalijakauman mukaisesti, jossa 5% parhaimmisto saa laudaturin.
Jos yo-arvosanoja ei voisi korottaa, neljän vuoden lukiosta tulisi todella yleinen ja moni saattaisi vain valmistua lukiosta ja mennä avoimeen yliopistoon ja kirjoittaa myöhemmin. Hyötyjiä tässä olisivat...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Mikä järki tuossa on?
Miksi siinä ei olisi järkeä? Miten asioiden pitäisi olla?
Siinä ei ole järkeä sen takia, että ensimmäistä kertaa yo-kokeet kirjoittava ei ole samalla lähtöviivalla uusijoiden kanssa. Nykyään tämä korotusrumba yhdistettynä ensikertalaiskiintiöön on johtanut siihen, että käydään pelaamassa laudatur-bingoa muutama vuosi, jotta pääsy haluttuin oppilaitokseen on mahdollinen. Arvosanat saadaan normaalijakauman mukaisesti, jossa 5% parhaimmisto saa laudaturin.
Jos yo-arvosanoja ei voisi korottaa, neljän vuoden lukiosta tulisi todella yleinen ja moni saattaisi vain valmistua lukiosta ja mennä avoimeen yliopistoon ja kirjoittaa myöhemmin. Hyötyjiä tässä olisivat...?
Ratkaisu tähän ongelmaan on yksinkertainen: Pääsykokeet takaisin. Edeltävä systeemi toimi loistavasti. Covidin aikana lääkikseen otettiin vuosikurssillinen pelkästään yo-kokeiden perusteella, ja tämä oli historiallisen huono ja epämotivoitunut vuosikerta. Aivan typerää pelleillä yo-kokeiden uusinnoilla tai avoimen yliopiston väylillä.
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Vierailija kirjoitti:
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Mikä järki tuossa on?
Miksi siinä ei olisi järkeä? Miten asioiden pitäisi olla?
Siinä ei ole järkeä sen takia, että ensimmäistä kertaa yo-kokeet kirjoittava ei ole samalla lähtöviivalla uusijoiden kanssa. Nykyään tämä korotusrumba yhdistettynä ensikertalaiskiintiöön on johtanut siihen, että käydään pelaamassa laudatur-bingoa muutama vuosi, jotta pääsy haluttuin oppilaitokseen on mahdollinen. Arvosanat saadaan normaalijakauman mukaisesti, jossa 5% parhaimmisto saa laudaturin.
Ylioppilaskirjoituksia voi alkaa tekemään vaikka lukion ensimmäisenä vuotena. Miksi pitää käydä lukiota neljä vuotta ja sitten vielä korotella arvosanoja pari vuotta. Eihän tässä ole mitään järkee.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Jos ei ruotsin kieltä opi niin taitaa olla liian tyhmä lukioon muutenkin. Miksi pitää tunkea itseänsä lukioon ja yliopistoon jos kyvyt eivät riitä. Suomi oli osa Ruotsia 500 vuoden ajan ja monet osat kulttuuristamme ovat peräisin Ruotsista. Maassamme asuu ruotsinkielisiä aikamonen määrä. Suomen kansalliuusaatetta ajoivat ensimmäisenä ruotsinkieliset jos et sitä sattunut tietämään. Se ei todellakaan Suomen taloutta pelasta että lopetettaisiin ruotsin kieli toisena virallisena kielenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Suomessa on maailman helpointa päästä opiskelemaan ja opiskelupaikkoja on enemmän kuin on ikäluokan suuruus. Opiskelupaikoista on ruotsinkielisille varattu 5 prosenttia muutamilla koulutusaloilla eli 95 prosenttia on auki suomen kieltä äidinkielenään puhuville. Jos ei pääse opiskelemaan suomen kielellä haluamalleen alalle niin siten voi hakeutua opiskelemaan ruotsin kielellä kun pääsyvaatimukset ovat alemmat.
Vierailija kirjoitti:
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Voi olla niin että suomenkieliset ovat jostain syystä tyhmempiä. Pitäisikö katsoa mieluummin Pisa.-tuloksia eli onko niissä eroa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit mennä korottamaan yo-arvosanoja.
Mitä järkeä aikuisten ihmisten istua korottamassa jotain lukioarvosanoja vuosi toisensa jälkeen?
Niinpä, voisivat hoitaa ne lukio-opinnot kunnolla heti ensimmäisellä kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän ihmeellistä, että se lukuinto löytyy vasta deadlinen alla. Kertoo paljon hakijan motivaatiosta.
Ottaen huomioon Suomen lukioiden löysän tahdin ja pilipalitason vaativuudessa, on melko ihmeellistä, miten siltä voi edes jotain M:a tai huonompaa arvosanaa kirjoittaa.
Arvosanat menevät tietyn jakauman mukaan. Vaikka kaikki olisivat neroja, vain tietty osuus saisi M:n tai paremman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Häh? Mä olen täysin suomenkielinen äidinkieleltäni ja kotoisin Itä-Suomesta. Kun tajusin, että ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan on mahdollisesti helpompi päästä, niin hain sinne. Sen se toki vaati, ettei ihan periaatteesta kieltäytynyt oppimasta ruotsia vaan opiskeli sen hyvin kuten muutkin aineet.
Vierailija kirjoitti:
Sanni grahn laasosen ajamaa agendaa jolla pyritään saamaan tytöille paremmat sisäänpääsy mahdollisuudet poikiin nähden yliopistoon pyrkiessä.
Ohis Tarkistetaanko hakijalta, ettei hänellä ole penistä haarojen välissä, vai miten tämän tyttöjen suosimisen ajattelit toteutuvan käytännössä?- Tyttöjen/ nuortrn naisten suosimisesta korkeakoulu ja yliopistovalinnoissa puhutaan ja kirjoitetaan ajoittain mutta en tiedä että pojat olsivat joutuneet anomaan vapautusta sukupuolestaan, jotta vosivat päästä opiskelemaan yliopistoon toisin kuin naiset.
Suomessaki 1870-luvulta lähtien on ollut naisopiskelijoita Mutta vielä 1800-luvun lopulla naisopiskelija(t) oli poikkeus yliopistossa ja naisten täytyi esimerkiksi opiskeluoikeuden saadakseen anoa erivapautta sukupuolestaan ja opiskella ennen tätä yksityisoppilaina yliopistoon vaadittu oppimäärä. Erioikeuden hakemisvelvollisuus poistui kokonaan muistini nukaan vuonna 1901..
Tänä päivänä taas lähes jokaiselta opiskelualata, jolla perinteisesti on vaadittu laajempaa asioiden ymmärtämistä ja syvempää osaamista on nais -enemmistö. - Samalla on myös kasvanut -luullkseni enempi- katkeroituneiden syrjäytyneiden tai ainakin syrjäytymisvaarassa elävien miesten opiskelua kohtaan osoittama arvotelu; eritysiesti filsofis-humanistisia ja.yhteiskunallisia aloja kohtaam.
Oma lukunsa on erityisesti Atlantin toisella puolella tapahtuneet viime vuotsien käänteet jossa Trump on ottanut tulituslinjalle (lähes) kaiken tieteellsie ja tutkimukseen parisssa toimivat. Ei hyvältä näytä koska vaarana on, että se mikä tänään Atlantin tosiella puolella lyö aaltonsa ja vaikutuksensa ympäri maailaa; sitem myös Suomeen. Ekysimpä vähän aiheesta, pahoittelut siitä.
Uskovainen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitää jatkossa enemmän opiskella avoimen kautta? Miksi yo -todistus vaikuttaa enemmän?
Koska joidenkin ihmisten taidot ja lahjat ovat niissä aineissa, joita opiskelevat. Ei matematiikassa, loogisessa päättelykyvyssä jne., joita uudet pääsykokeet mittaavat.
Toki riippuu alasta mutta lähtökohtaisesti yleisälykkyys eli looginen ymmärrys ja luetunymmärtäminen mittaavat aika hyvin menestymispotentiaalia. Juu toki perslihaksilla ja motivaatiolla pystyy jollain aloilla kompensoimaan. Mutta näkee sen työpaikoillakin, että pelkkä halu tai motivaatio on vain yksi osatekijä, toiset omaksuvat luonnostaan paljon nopeammin kuin toiset. Siksi nykyinen pääsykoemalli on mielestäni ihan tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Häh? Mä olen täysin suomenkielinen äidinkieleltäni ja kotoisin Itä-Suomesta. Kun tajusin, että ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan on mahdollisesti helpompi päästä, niin hain sinne. Sen se toki vaati, ettei ihan periaatteesta kieltäytynyt oppimasta ruotsia vaan opiskeli sen hyvin kuten muutkin aineet.
Tiedän itsekin monia suomenkielisiä, jotka ovat hakeutuneet ruotsinkieliseen ohjelmaan kun paljon helpompi päästä. Hyvä väylä suomenkielisille, joilla on kuitenkin kielipäätä. Mutta ei se poista sitä epätasa-arvoa, että paljon heikompi ruotsinkielinen aines pääsee hakupainealoille. Samantasoinen suomenkielinen ei pääse lääkikseen, kauppikseen, oikikseen, di:ksi.
Siinä ei ole järkeä sen takia, että ensimmäistä kertaa yo-kokeet kirjoittava ei ole samalla lähtöviivalla uusijoiden kanssa. Nykyään tämä korotusrumba yhdistettynä ensikertalaiskiintiöön on johtanut siihen, että käydään pelaamassa laudatur-bingoa muutama vuosi, jotta pääsy haluttuin oppilaitokseen on mahdollinen. Arvosanat saadaan normaalijakauman mukaisesti, jossa 5% parhaimmisto saa laudaturin.