Lue keskustelun säännöt.
Ahaa, yliopistojen pääsykokeet on poistettu
15.03.2025 |
Ne kyllä pidetään mutta materiaali jolla niihin valmistaudutaan vaatii lukemista 2 - 4 päivää. Ja pääsykokeita tietylle alalle ei enää ole vaan 9 jotain yleistä sähköistä geneeristä monivalintakoetta?
Eli suomeksi sanottuna: Jos epäonnistut YO kokeissa et voi enää myöhemmin valita yrittää omalla työnteolla päästä opiskelemaan haluamaasi paikkaan vaan ovet on suljettu lopullisesti.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Kommunismin (epä)pyhä ABC: Määrä korvaa laadun.
Tät uudistusta on kyllä ajanut nimenomaan kokoomus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunismin (epä)pyhä ABC: Määrä korvaa laadun.
Tät uudistusta on kyllä ajanut nimenomaan kokoomus
Syy on resurrsien pienenemisessä. Koulutukselta leikataan rahoja, ja se näkyy automaationa. Orpon hallituksen leikkaukset ei tässä näy.
Vierailija kirjoitti:
Joillain aloilla ja joissain yliopistoissa on tässä nyt tulevassakin kokeessa ns. eriyttävä osio, joka siis on vanhanmallinen esseekysymys omalta alalta. Se tehdään tuon yleisen monivalintaosuuden lisäksi.
Eipä se auta, jos tulee rytöhuonot pisteet yleisestä.
Miksi ajattelet siis pääsykokeen olevan vaikeampi nyt? Ainahan siinä on se tietty prosentti jotka pääsee sisään, edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä muutos. Avoimen kautta tulee kalliiksi.
Suosituille aloille voi avoimen kautta olla niin monta hakijaa että kaikkia ei voida ottaa. Kannattaa selvittää asiaa etukäteen ettei tule pettymystä parin vuoden opintojen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeissa jää aina iso määrä rannalle ruikuttamaan. Aina on vika jossain muussa kuin hakijassa. Jos on ei pärjää ylioppilaskirjoituksissa tai pääsykokeissa niin kannattaiisko katsoa peiliin ja hakea jonnekin muualle. Ei kaikista ole yliopisto-opiskelijoiksi.
Sanni grahn laasosen ajamaa agendaa jolla pyritään saamaan tytöille paremmat sisäänpääsy mahdollisuudet poikiin nähden yliopistoon pyrkiessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet siis pääsykokeen olevan vaikeampi nyt? Ainahan siinä on se tietty prosentti jotka pääsee sisään, edelleen.
Mutta täysin erilainen aines.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hätää, jos kuulut intersektionalisiin vähemmistöihin. Ainakin Jyväskylän Yliopisto kaavailee ohituskaistoja vähemmistöille. Kompetenssi on niiin last season.
Lähde väitteelle.
Ai niin, X:ssä ja Redditissä leviävä juoru ei ole lähde
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi päästä jatkamaan opintoja mahdollisimman pian lukion jälkeen? Ja toiseksi, kuinka raskasta ja stressaavaa on lukion käynti ja ylioppilaskirjoitukset, jos se ratkaisee tulevaisuuden?
Ei sekään hyvä malli ollut, että nuoret ylioppilaat tuhlasivat elämänsä parhaat kesät pääsykokeisiin lukemiseen. Aineistokoe on kuitenkin todettu parhaiten opiskelumenestystä ennustavaksi pääsykoemuodoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi päästä jatkamaan opintoja mahdollisimman pian lukion jälkeen? Ja toiseksi, kuinka raskasta ja stressaavaa on lukion käynti ja ylioppilaskirjoitukset, jos se ratkaisee tulevaisuuden?
Ei sekään hyvä malli ollut, että nuoret ylioppilaat tuhlasivat elämänsä parhaat kesät pääsykokeisiin lukemiseen. Aineistokoe on kuitenkin todettu parhaiten opiskelumenestystä ennustavaksi pääsykoemuodoksi.
Vanha aloitus mutta jotain on asiaakin. Ei muualla maailmassa haeta opiskelemaan vuosien ajan vaan valmistutaan vähän yli kaksikymppisinä yliopistoista ja mennään töihin tai sitten jatketaan opiskeluja pitemmälle. Suomessa käydään lukiota jopa neljä vuotta ja pääsykokeissa käydään joskus monen vuoden ajan missä ei ole oikein järkeä.
Kun tehtiin pääsykoeuudistusta oli tarkoitus että päästään opiskelemaan nopeammin ja pitäähän se osin paikkaansa kun puolet valitaan suoraan ylioppiöastodistuksen kautta opiskelemaan. Toisaalta nyt sitten voi korottaa ylioppilastodistusten arvosanaa mont kertaa kun ei ole mitään rajaa korotusten määrässä. Ennen sai korottaa kerran hyväksyttyä ainetta. Pääsykoetta on uudistettu siihen suuntaan että enää ei ulkoa opiskelemalla pääse kouluun mikä on hyvä juttu.
Koskaan ei voida ottaa kaikkia halukkaita opiskelemaan eikä opiskelupaikkoja pidä lisätä koska sitten ei ole töitä tarjolla.. Pitäisikö laittaa joku raja kuinka monta kertaa voi hakea opiskelemaan niin nuoret joutuisivat miettimään varasuunnitelmaa ja ei menisi montaa vuotta pääsykoerumbassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen amistaustainen, eli en ole päässyt yliopistoon koskaan tokarilla. Yhdesti pääsin vanhalla lukukokeella ja yhdesti uudella pääsykokeella. Itse menestyn paremmin ko. alan syventäviä lukemalla. Yleiset ei oo mun juttu. Amistodistukseni on hyvä, eli sillä pääsee hyvin amk, mutta amk ei ollut mun juttu, Palasin siis yliopistoon.
Yliopistoihin pitäisi olla aina pakollinen pääsykoe. Itse en antaisi lukioarvosanoista mitään pisteitä. Ainoastaan pääsykokeesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi päästä jatkamaan opintoja mahdollisimman pian lukion jälkeen? Ja toiseksi, kuinka raskasta ja stressaavaa on lukion käynti ja ylioppilaskirjoitukset, jos se ratkaisee tulevaisuuden?
Ei sekään hyvä malli ollut, että nuoret ylioppilaat tuhlasivat elämänsä parhaat kesät pääsykokeisiin lukemiseen. Aineistokoe on kuitenkin todettu parhaiten opiskelumenestystä ennustavaksi pääsykoemuodoksi.
Vanha aloitus mutta jotain on asiaakin. Ei muualla maailmassa haeta opiskelemaan vuosien ajan vaan valmistutaan vähän yli kaksikymppisinä yliopistoista ja mennään töihin tai sitten jatketaan opiskeluja pitemmälle. Suomessa käydään lukiota jopa neljä vuotta ja pääsykokeissa käydään joskus monen vuoden ajan missä ei ole oikein järkeä.
Kun tehtiin pääsykoeuudistusta oli tarkoitus että päästään opiskelemaan nopeammin ja pitäähän se osin paikkaansa kun puolet valitaan suoraan ylioppiöastodistuksen kautta opiskelemaan. Toisaalta nyt sitten voi korottaa ylioppilastodistusten arvosanaa mont kertaa kun ei ole mitään rajaa korotusten määrässä. Ennen sai korottaa kerran hyväksyttyä ainetta. Pääsykoetta on uudistettu siihen suuntaan että enää ei ulkoa opiskelemalla pääse kouluun mikä on hyvä juttu.
Koskaan ei voida ottaa kaikkia halukkaita opiskelemaan eikä opiskelupaikkoja pidä lisätä koska sitten ei ole töitä tarjolla.. Pitäisikö laittaa joku raja kuinka monta kertaa voi hakea opiskelemaan niin nuoret joutuisivat miettimään varasuunnitelmaa ja ei menisi montaa vuotta pääsykoerumbassa.
"Pääsykoetta on uudistettu siihen suuntaan että enää ei ulkoa opiskelemalla pääse kouluun mikä on hyvä juttu."
Mitä sönkötät? Uudella pääsykokeella nimenomaan mitataan lukunopeutta ja ulkomuistia. Sinulla on siinä pari artikkelia ja nopein lukija ja ulkoamuistaja voittaa kisan. Raksit ruutuun pika pikaa, ei siinä ajassa ehdi edes ajattelemaan mikä kysymys oli, eikä syventyä artikkelin sisältöön.
Peruskoulu ja lukio perustvat pelkkään ulkoluun.
Ma mut pääsevät sisään ilman pääsykokeita pelkän ihonvärin perusteella. Vasemmistolaiset pääsevät sisään "turvallisen tilan" perusteella.
Kummaltakaan ryhmältä ei vaadita osaamista eikä älykkyyttä. He ovat vain sitä parempaa väestöä (rasismi).
Valkoiset oikeistolaiset käyvät pääsykokeet läpi, mutta heitä otetaan vain muutama sisään, koska he ovat väärän värisiä.
Yliopistoon kannattaisi valita ne kummajaiset, joilla on kiinnostusta omaan tieteenalaansa, eli nimenomaan lukevat alansa kirjallisuuden parhaiten. Ei olisi pakko olla muistitesti pääsykokeena, vaan voisi olla 1 pääsykoekurssi, joka olisi siis valmiina sitten, kun opinnot alkavat. Amk:n puolella on joissain tuollainen.
No, mä pääsin nyt yli nelikymppisenä sisään yliopistoon. Luin kokeeseen parina päivänä tunnin, pari juuri ennen koetta. (Käytännössä katsoin viime vuoden pääsykoetta netistä.)
Olin influenssassassakin. Koe oli todella helppo, todella.
Olen opiskellut yliopistossa aiemminkin, ja nämä pääsykokeet, joissa olen aiemmin käynyt, olivat minusta paljon vaikeampia, koska niissä oli pääsykoekirjoja ja/tai artikkeleita. Kaikki riippuu alasta ja ihmisestä tietenkin! Mutta nyt todellakin pääsykoekirjat puuttuvat ainakin joiltain aloilta, kuten tältä munun alaltani ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja voi aina korottaa ja pääsykokeita voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa.
Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi päästä jatkamaan opintoja mahdollisimman pian lukion jälkeen? Ja toiseksi, kuinka raskasta ja stressaavaa on lukion käynti ja ylioppilaskirjoitukset, jos se ratkaisee tulevaisuuden?
Ei sekään hyvä malli ollut, että nuoret ylioppilaat tuhlasivat elämänsä parhaat kesät pääsykokeisiin lukemiseen. Aineistokoe on kuitenkin todettu parhaiten opiskelumenestystä ennustavaksi pääsykoemuodoksi.
Vanha aloitus mutta jotain on asiaakin. Ei muualla maailmassa haeta opiskelemaan vuosien ajan vaan valmistutaan vähän yli kaksikymppisinä yliopistoista ja mennään töihin tai sitten jatketaan opiskeluja pitemmälle. Suomessa käydään lukiota jopa neljä vuotta ja pääsykokeissa käydään joskus monen vuoden ajan missä ei ole oikein järkeä.
Kun tehtiin pääsykoeuudistusta oli tarkoitus että päästään opiskelemaan nopeammin ja pitäähän se osin paikkaansa kun puolet valitaan suoraan ylioppiöastodistuksen kautta opiskelemaan. Toisaalta nyt sitten voi korottaa ylioppilastodistusten arvosanaa mont kertaa kun ei ole mitään rajaa korotusten määrässä. Ennen sai korottaa kerran hyväksyttyä ainetta. Pääsykoetta on uudistettu siihen suuntaan että enää ei ulkoa opiskelemalla pääse kouluun mikä on hyvä juttu.
Koskaan ei voida ottaa kaikkia halukkaita opiskelemaan eikä opiskelupaikkoja pidä lisätä koska sitten ei ole töitä tarjolla.. Pitäisikö laittaa joku raja kuinka monta kertaa voi hakea opiskelemaan niin nuoret joutuisivat miettimään varasuunnitelmaa ja ei menisi montaa vuotta pääsykoerumbassa.
"Pääsykoetta on uudistettu siihen suuntaan että enää ei ulkoa opiskelemalla pääse kouluun mikä on hyvä juttu."
Mitä sönkötät? Uudella pääsykokeella nimenomaan mitataan lukunopeutta ja ulkomuistia. Sinulla on siinä pari artikkelia ja nopein lukija ja ulkoamuistaja voittaa kisan. Raksit ruutuun pika pikaa, ei siinä ajassa ehdi edes ajattelemaan mikä kysymys oli, eikä syventyä artikkelin sisältöön.
Peruskoulu ja lukio perustvat pelkkään ulkoluun.
Ennen opeteltiin vuoden ajan ulkoa pääsykoekirjoja. Jos on jotain materiaali tarjolla etukäteen niin ei tarvitse ainakaan pitkää aikaa käyttää siihen. Ehlä tuosta on niin pitkä aika että nuoret eivät moista enää muista.
Aineistokoe ja koe missä joutuu soveltamaan lukemaansa on varmaan lähempänä tilannetta mitä työelämässä tarvitaan. Jos ei ehdi ymmärtää lukemaansa niin koetulos on varmaan heikko.
Vierailija kirjoitti:
Ma mut pääsevät sisään ilman pääsykokeita pelkän ihonvärin perusteella. Vasemmistolaiset pääsevät sisään "turvallisen tilan" perusteella.
Kummaltakaan ryhmältä ei vaadita osaamista eikä älykkyyttä. He ovat vain sitä parempaa väestöä (rasismi).
Valkoiset oikeistolaiset käyvät pääsykokeet läpi, mutta heitä otetaan vain muutama sisään, koska he ovat väärän värisiä.
Hankenille on aina päässyt kävelemällä sisään, jos etu-tai sukunimessä voi jollakin opilla huomata ruotsalaista haisua.
Kommunismin (epä)pyhä ABC: Määrä korvaa laadun.