Onko tämä enää normaalia?

Olen itseoppinut psykedeelinen taiteilija ja Elän jossain hemmetin fantasiamaailman syövereissä,Unohdin taas tänään käydä edes Ulkona. 

Kaikki aika lensi siivillä kun ihailin luomaani psykedeelistä maailmaa: luomakuntaani kuuluvia demoneita, käveleviä aivoja, hulluja olentoja ja esineiden sekasikiöitä. Tämmöinen demoni friikki ei sovi tuonne aurinkoon mulle sopii tunnelmallinen pimeys paremmin. Sitä se on kun ei ole mitään syytä lähteä ulos, alkaa päässä heittämään. Sisällä mielikuvituksen vallassa on kivempaa kuin koskaan voitte uskoa. Kuuntelen samaa kappaletta varmaan 300 kertaa päivässä : little wonders. Millainen ihminen luukuttaa koko päivän samaa musaa?. Asetan tavoitteeni korkealle vaikka en edes opiskele vaan piirrän lähes kaiken puhelimella . Luon valtakuntaani enemmän ja enemmän kunnes lopulta perustan psykedeelisen yrityksen. Olisiko mahdollista kuulla vastaavanlaisia tarinoita elämästä jossa eskapismi onkin todellisuutta? En osaa paremmin tätä selittää. Tämä on mun elämää ja yllättävän hyvin olen pärjännyt. Olen epäilemättä lievästi autistinen.