Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan ollut salaa tyytyväinen, kun kyläkutsu/tapaaminen peruuntuu?
Kommentit (14)
Yleensä aina. Väsyn helposti, pidän yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta. Makoilen soffalla ja luen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monestikkin :) en tee mitään, olen vain
Olen ollut!
Mä en tykkää isoista juhlista mutta kohteliaisuudesta niihin on pakko osallistua. Onkin ollut ihanaa jos on tullut peruutus.
Vapautuneella ajalla olen tehnyt ihan juuri sitä mitä itse tykkään vapaa-ajalla tehdä
Olen. Ajelen vanhoilla autonreuhuilla ja usein soitan tien päältä että on tekninen vika. Sitten ajan sen 5 km takaisin kotiin ja nukkumaan. Lisäksi minulta ei pummata kyytiä koska maineeni mukaan autoni ovat maailmanlopun vehkeitä. Vanhemmiten en oikein välitä ihmisten seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka kerta. En tee mitään erityistä vapautuneella ajalla, elän vain normaalisti.
Tulin sopivasti allergiseksi tuttavan lemmikeille joten ei tarvitse kylällä enää koskaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa. Niin ihanaa.
Inhoan painetta siitä mitä pitäisi laittaa päälle enkä löydä koskaan mitään sopivaa, joten laitan vain jotkut siistit. Toiseksi inhoan sitä lahjan valitsemista ja rahan menoa, haluan antaa hyvän lahjan eikä siinä mitään mutta siis tässäkin ne paineet. Sitten kolmanneksi seurallisuus on niin kuluttavaa vaikka hyvin onnistuneen illan jälkeen myönnän, että olipas kiva käydä.
Valitettavasti sosiaalinen krapulakin on tuttua vaikka olisin täysin selvä. Facepalmaan omia sanojani päiviä, ehkä jopa viikkoja.
Pääsispä tuosta eroon.
Ihan joka kerta. Koska olen kuitenkin kiva ja ystävällinen ihminen, joka ei kieltäydy kutsuista kuin pakottavista syistä. Silti perumiset eivät haittaa tippaakaan, ja vapautuvalla ajalla voin tehdä jotain järkevää tai selata vauvapalstaa.
Olin aikanaan instassa tykännyt jostain vastaavasta postauksesta, jossa introvertti huokaisi helpotuksesta kun suunnitelma peruuntui. Ystäväni oli nähnyt tykkäykseni ja pahastui siitä kovasti. Vaikka tosiaan itse olen sovittujen asioiden peruja todella harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Koska osaan kieltäytyä.
Aivan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpäivän suurin riemu on peruuntunut palaveri.
En. Olin ihan avoimesti tyytyväinen.
Melkein aina koska olen pahimman luokan introvertti. Tykkään kyllä ystävistäni ja perheestäni, mutta rakastan olla yksin :D