Someklikki tehtaili kiusana aiheettoman lastensuojeluilmoituksen: Missä teistä kulkee aiheellisen kritiikin ja somekiusaamisen raja?

Lastensuojeluilmoitus tehtiin suositusta tubettajasta ja podcastin pitäjästä kontekstista irrotettujen kommenttien perusteella, joita levitettiin kyseisen sisällöntuottajan vihaamiselle omistetussa someryhmässä.

Asian taustalla oli tilanne, kun tubettaja, jolla on pieni lapsi ja koira taloudessa, oli epäillyt, että koiran vatsatauti olisi mahdollisesti voinut tarttua juuri ryömimään oppineelle vauvalle, koska molemmat olivat vatsataudissa samanaikaisesti. Molemmat kuitenkin testattiin lääkärissä ja taudinaiheuttaja oli eri bakteeri. Kyseessä oli sattuma.

 

Someryhmässä tehtailtiin lastensuojeluilmoitus, jossa asia käännettiin siten, että kotitaloudessa vauva ryömii lattialla ja syö koiran ulosteita. Koko perhe ja kaikki lapset, lapsia hoitaneet lääkärit joutuivat lastensuojelun haastateltaviksi ja koti tutkimuksen kohteeksi. Vielä tämän jälkeen tässä vihaamiselle omistetussa someryhmässä puolusteltiin aiheettoman ilmoituksen tekoa sillä, ettei lapset siitä kumminkaan traumatisoidu, kun ovat vielä niin pieniä, eli se ei haittaa mitään. Aiheettomat ilmoitukset kuitenkin aina vievät resursseja sieltä, missä niitä oikeasti tarvittaisiin. Eikä ole oikein hyväksikäyttää yhteiskunnan järjestelmiä kiusantekoon, se on henkisen ja materiaalisen väkivallan muoto.

Varsinkin redditissä leviää näiden snark -viharyhmien trendi. Samoin eräällä laudalla on ketjuja, jotka on omistettu tietyn julkkiksen, tai somettajan vihaamiselle. Olen ihmetellyt myös tubettajia, joiden lähestulkoon kaikki videot käsittelevät yhtä ja samaa julkkista, yleensä mahdollisimman ikävällä tavalla. Minusta tällainen ei ole enää normaalia. Tietenkään kaikesta ja kaikista ei tarvitse pitää, asioista voi olla eri mieltä, ja joskus kritiikki on täysin paikallaan. Mutta missä se raja kulkee, milloin kritiikki muuttuu kiusaamiseksi? Seuraaminen pakkomielteeksi?