Surettaa kaikkien lasten puolesta jotka viettävät välitunnit yksin
Itse olin yksin koko kouluajan ja nyt aikuisena ei ole yhtään ystävää. Kohta tulee jo ikää 52v. Onneksi tähänkin tottuu.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Oletko yrittänyt jutella muiden ihmisten kanssa? Harrastuksissa/ töissä? Kutsunut jonkun vaikka kahville tai kävelylle? Ehdottanut tekemistä? Vai istutko vain nurkassa hiljaa etkä yritä ottaa kontaktia muihin ihmisiin?
Ei ole sinun vikasi jos lapsuudessa sinut on jätetty ulkopuolelle ja olet traumatisoitunut mutta sinun vastuullasi on parantua ja tehdä muutos jos sitä kaipaat. Ei kukaan tule kotoa hakemaan eikä mikään muutu jos et muuta toimintatapojasi. Kokeile pieniä muutoksia päivä kerrallaan. Jos olet perus mukava ja ystävällinen niin en näe mitään syytä miksi pitäisi olla yksin tai yksinäinen <3
Kyllä olen yrittänyt. On minulla oma perhe siis mies ja lapsi. Lapsen harrastuksissa aikoinaan yritin kovasti jutella muiden kanssa, mutta jotenkin vain minua vierastettiin ja jätettiin yksin. Onneksi teinillä on paljon ystäviä.
Oletko yrittänyt jutella muiden ihmisten kanssa? Harrastuksissa/ töissä? Kutsunut jonkun vaikka kahville tai kävelylle? Ehdottanut tekemistä? Vai istutko vain nurkassa hiljaa etkä yritä ottaa kontaktia muihin ihmisiin?
Ei ole sinun vikasi jos lapsuudessa sinut on jätetty ulkopuolelle ja olet traumatisoitunut mutta sinun vastuullasi on parantua ja tehdä muutos jos sitä kaipaat. Ei kukaan tule kotoa hakemaan eikä mikään muutu jos et muuta toimintatapojasi. Kokeile pieniä muutoksia päivä kerrallaan. Jos olet perus mukava ja ystävällinen niin en näe mitään syytä miksi pitäisi olla yksin tai yksinäinen <3