Millaiset ihmiset käyvät kansalaisopistojen kursseilla?

Jokainen tuttavapiirissä oleva keski-ikäinen täti-ihminen käy jossain kurssilla 🤣

Ihan kaikenlaiset ja yleisesti ottaen kaikenikäiset. Kansalaisopistossa saattaa olla ns. harvinaisempia kursseja esim. kreikankielen, arabiankielen jne. sekä esim. tiffanytekniikan tai dreijauksen alkeet.

Vierailija kirjoitti:

Täällä usein sanotaan että mene kansalaisopiston kurssille niin saat uusia ystäviä ja verkostoja. Kokemukseni mukaan harvinaista että samalle kurssille osuisi niin täyspäisiä ihmisiä. Tosi paljon selvästi mt-ongelmaisia sekä elämäänsä kyllästyneitä eläkeläisiä valittamassa jne. 

Tuosta valittamisesta tuli mieleen, että jotku naiset, yleensä 45+ ikäiset on kovia valittamaan.  

Käyn tanssikursseilla ja niissä on aina joku valittamassa, että on liian kylmä tai kuuma. Musiikki on liian isolla. On liian hämärää tai valoja. Avautuvat liikaa kehollisista vaivoistaan.  

Pahinta on jos opettaja yrittää liikaa mukautua näiden valittajien mieleen. Esim. joku kurssilainen sanoi, että on tänään väsynyt, niin opettaja hidastaa omaa tahtia. Vaihtoehtoisesti kun oppilas voisi pitää päänsä kiinni ja itse vain tehdä kevyemmin.

Tunkkaisuus kyllä tuntuu ja silloin kannattaa vaihtaa maisemaa. Hki, Vantaa ja Espoon alueella kyllä löytyy kursseja. Satoja mistä valita.

"Ovatko kaikki tervetulleita vai onko yleensä klikkejä kuten työpaikoilla?"

Opettajan silmissä jokainen on tervetullut, koska muutenhan hänellä ei olisi töitä.

Opiskelijat tietysti klikkiintyvät siinä missä muutkin ihmiset, mutta mitä väliä? Ei se ole vaarallista. Ei ne kuitenkaan yleensä häijyile, mitä nyt vain supattavat nurkassa sen parhaan kaverinsa kanssa.

Olen käynyt erilaisilla käsityökursseilla. En nyt oikein osaa sanoa, millainen olen. Olen mennyt niille, koska on kiinnostanut oppia uusia taitoja, joita voin käyttää kotonani. Lisäksi etenkin puutyöluokassa voin käyttää koneita, jotka eivät ikinä mahtuisi asuntooni, esim. sirkkeli ja tasohöylä. Ihan yksikseni olen uskaltanut mennä, ei ole ollut kaveria mukana. Olen siellä siis oppimassa ja tekemässä hommia, en seurustelun takia.

Vierailija kirjoitti:

Täällä usein sanotaan että mene kansalaisopiston kurssille niin saat uusia ystäviä ja verkostoja. Kokemukseni mukaan harvinaista että samalle kurssille osuisi niin täyspäisiä ihmisiä. Tosi paljon selvästi mt-ongelmaisia sekä elämäänsä kyllästyneitä eläkeläisiä valittamassa jne. 

Katsopa nyt sinne kuuluisaan peiliin. 

Vierailija kirjoitti:

 

Opiskelijat tietysti klikkiintyvät siinä missä muutkin ihmiset, mutta mitä väliä? Ei se ole vaarallista. Ei ne kuitenkaan yleensä häijyile, mitä nyt vain supattavat nurkassa sen parhaan kaverinsa kanssa.

 

Olen nähnyt klikkiytymistä myös opettajan puolelta.  

Eikä se todella aina ole mitään kahdenkeskistä supattelua. Voivat ihan juoruilla ja onkia tietoja toisista ryhmän ulkopuolella. Kurssilaiset saattaa olla johtavissa asemissa töissä ja siitä voi olla hyötyä juoruilun kannalta. Sotealan naiset on yksi pahimpia klikkiryhmiä jos niitä muodostuu.

 Kuulostaa varmasti hullulta, mutta tervetuloa pikkupaikkakunnille. 

Menin lavatanssin alkeiskurssille "voit tulla yksin, aloitamme ihan alusta perusaskeleilla". Ei todellakaan voinut mennä yksin ja kaikki oli kyllä jo "ammattilaisia" pariskuntia.  Jäi siihen eka kertaan.

Meillä tässä kunnassa melkein kaikki lapsesta aikuiseen

Eli kaikenlaiset ihmiset.

Ja kyllä on toki "klikkejä", sillä pienessä kunnassa ihmiset tuntevat/tietävät toisensa. 

Mutta silti on minusta kursseilla oltu hyvässä yhteishengessä. 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tuttavapiirissä oleva keski-ikäinen täti-ihminen käy jossain kurssilla 🤣

Minä aloin käydä n. 20+ ikäisenä. Vaihdellen vuosien varrella eri kursseilla. Kieliä, kirjallisuutta, käsitöitä, animaatiota. Käyn myös avoimessa yliopistossa erilaisilla kursseilla. Silloin olin siis 20+, nyt 40+. Oho - kas vanhenen joka päivä, ei liity tarpeeseen kehittyä ja oppia, nautti uuden tekemisestä, mitenkään. Satun vain ikääntymään. Sinä et?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tuttavapiirissä oleva keski-ikäinen täti-ihminen käy jossain kurssilla 🤣

Minä aloin käydä n. 20+ ikäisenä. Vaihdellen vuosien varrella eri kursseilla. Kieliä, kirjallisuutta, käsitöitä, animaatiota. Käyn myös avoimessa yliopistossa erilaisilla kursseilla. Silloin olin siis 20+, nyt 40+. Oho - kas vanhenen joka päivä, ei liity tarpeeseen kehittyä ja oppia, nautti uuden tekemisestä, mitenkään. Satun vain ikääntymään. Sinä et?

Ehkä tässä naisten pitkän elämän salaisuus? Kannattaisiko keski-ikäisten setienkin käydä kansalaisopistojen kursseilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Opiskelijat tietysti klikkiintyvät siinä missä muutkin ihmiset, mutta mitä väliä? Ei se ole vaarallista. Ei ne kuitenkaan yleensä häijyile, mitä nyt vain supattavat nurkassa sen parhaan kaverinsa kanssa.

 

Olen nähnyt klikkiytymistä myös opettajan puolelta.  

Eikä se todella aina ole mitään kahdenkeskistä supattelua. Voivat ihan juoruilla ja onkia tietoja toisista ryhmän ulkopuolella. Kurssilaiset saattaa olla johtavissa asemissa töissä ja siitä voi olla hyötyä juoruilun kannalta. Sotealan naiset on yksi pahimpia klikkiryhmiä jos niitä muodostuu.

 Kuulostaa varmasti hullulta, mutta tervetuloa pikkupaikkakunnille. 

Pikkupaikkakunnilla kaikki juoruaa, oltiin missä tahansa porukassa. En itse asu sellaisella, mutta sukulaisilla kyläillessäni olen huomannut tuon. Puhuvat keskenään kaikkien kyläläisten asiat, jotka minusta olisivat yksityisiä.

Minua ei ehkä haittaisi, kun ei ole oikein mitään salattavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Menin lavatanssin alkeiskurssille "voit tulla yksin, aloitamme ihan alusta perusaskeleilla". Ei todellakaan voinut mennä yksin ja kaikki oli kyllä jo "ammattilaisia" pariskuntia.  Jäi siihen eka kertaan.

Sama kokemus. Onneksi oli se pari sentään mukana. Mutta ihan liian vaikeaa minulle, ja nopeasti eteni! Laulukurssi toinen jossa kävi niin.

Tavalliset, ja hyvin monenlaiset. Ymmärrät varmaan, että vauvamuskarin väki on erilaista kuin äijäjumpan. Kun tavallisilla kursseilla  kokoonnutaan kerran viikossa noin 10 kertaa lukukaudessa, harvemmin mitään klikkejä ehtii muodostua. Kaikki ovat tervetulleita, jotta saadaan kurssit pidetyksi.

On yli 80-vuotiaita, jotka ovat käyneet kansalaisopiston kursseilla niin kauan kuin  niitä on ollut. Eräs sellainen totesi käsityökurssilla "nyt minä haluaisin tehdä jotain sellaista, jota en ole vielä koskaan ennen tehnyt". Siinäpä haastetta käsityönopettajalle, kun mummolla oli  jo kaikkea tavallista, makrameeta, huovutusta, turkkilaista virkkausta ... Ja sitten on niitä, jotka ovat vasta muuttaneet paikkakunnalle ja tulevat johonkin zumbaryhmään vain harrastaakseen jotain.

Sellaisia ihmisiä, joita et koskaan omassa kuplassasi tapaa. Suosittelen.

Kielikursseilla enemmistö on eläkeläisiä oman kokemuksen mukaan. On jotain nuoriakin siinä seassa ja jokunen keski-ikäinen, mutta suurin osa eläkeikäisiä jotka vaan kaipaavat jotain harrastusta. 

Itsekin ihmettelin onko tuollaisia ihmisiä oikeasti olemassa.

Ap, mistä mt-ongelmasta kärsit?

Mä oon jatkuvasti käynyt lähes kolkyt vuotta. Aikoinaan lähdin Italian kurssille ja sitä opiskelin niin pitkälle kuin pääsi. Useita vuosia.

Sen jälkeen ranskaa, sittemmin espanjaa...

Sitten tuli jumpat ja käsityöt aiheelliseksi. Lähdin opettelemaan lasten vaatteiden tekoa ja pärähdin siihen. Myös posliinimaalaukseen. Mulla on nyt kolmet itse käsin maalatut astiastot. Eka hieman kökkö, mutta ihan hauska.

Sitten oon käynyt, kunkin lapsen kanssa kokkikursseja. Äiti-lapsi aikaa. Hellusia hetkiä.

Puutyökursseilla olen ollut ja takorautaakin olen nakuttanut, kattokynttelikön verran ja portin sain korjattua kurssin opeilla, että sieltä kävin myös hitsaajakurssin, niin sai tulityökortin.

Keretty on. Mattoa pitäs päästä johonkin kutomaan. Mulla olis kahdet louskuttimet, pitäs saada paikka niille. Ensin haluaisin testata, että onko se mun juttu, ennen kuin lähden paikkaa vuokraamaan ja puita kasaamaan.

N52 tämmönen toimistopyöryläinen, joka tykkää harrastaa. Klikkejä en ole huomannut, erilaisia ihmisiä kyllä. Samalla asialla ollaan siellä, että ehkä se yhdistää.

Ainakin keramiikkakursseilla porukka on ollut hyvinkin sisäänpäinlämpiävää eikä tullut kyllä yhtään tervetullut olo kun sellaiselle kurssille pääsin (kilpailu paikoista on kovaa). Kukaan ei jutellut niitä näitä, ja opettajakin tuntui ajattelevan minusta, että kukas tyyppi tuokin on.. Kurssilla oli porukkaa joka oli siellä yli kymmenettä vuotta. Minusta pitäisi olla joku rajoitus, että noille suosituille kursseille ei saisi ilmoittautua vuosi vuoden jälkeen.. Liikunnassa kaikki keskittyvät itseensä, joten "ulkopuolisuus" ei tunnu niin pahalta. Yleensäkin kursseille tunnutaan tulevan aina kaverin kanssa, mikä on vähän tylsää, kun kaikki puhuvat sitten vaan sen oman kamun kanssa. Tämä siis Espoossa.