Olen huolissani aikuisesta veljestäni, miten puuttua?
Minulla on kaksoisveli jota kaikista erimielisyyksistämme huolimatta rakastan todella paljon. Meillä oli aika raflaava lapsuus johon reagoimme päinvastaisin tavoin - minusta tuli ylihuolehtiva ja hänestä luultavasti jotenkin persoonallisuushäiriöinen. Lapsesta saakka sillä viirasi, sitten teininä tuli mukaan viina, huumeet, autojen varastelu, loputon tyttöjen pyörittely jne. Ihan varmasti diagnosoimaton ADHD vaikka itse väittää testeissäkin käyneensä. Vaikka on aina ollut sellainen tyttöjen mielestä komea niin aikuisena lihoi ihan muodottomaksi lihapullaksi ja selitteli sitä harrastuksellaan. Silloin jo äitini kanssa puutuimme puhumaan edes terveydestä, mutta hän aina niin tietää kaiken paremmin.
Nyt hoikistuneena ja raittiinakin hän elää edelleen kuin joku metsäläinen tai erakko, naisia pokaa sieltä sun täältä mutta mitään pysyvää ei saa aikaiseksi, meinaa myös alkaa eläkkeelle vaikka ikä alkaa kolmosella. On jotenkin luopunut koko maailmasta. Siksi tätäkin uskallan näin kuvailevasti kirjoittaa kun en usko että hän käyttää nettiä muuhun kuin Tinderiin ja spessuintressiensä tyydyttämiseen (puhun kansallispuvuista sunmuusta, en siitä mitä likaisempi mielikuvitus käsittäisi).
Äitimme alkaa käydä jo vanhaksi ja hän kantaa valtavasti murhetta pojastaan, ja kehottaa minuakin puuttumaan mutta en voi tehdä aikuiselle ihmiselle mitään. Kai tässä maassa on oikeus syrjäytyä? Itse mies puhuu silmät kiiluvina jostain frouvan hankkimisesta ja lapsista mutta aikamala en osaa kuvitella niitä sudenpentuja metsäläismökissä eläkeläisiskän kyllästyessä siihen kun lapsista on vaivaa.
Kiitos kun sain purkaa.
Kommentit (9)
En nyt oikein ymmärrä miten tohon pitäis puuttua.
Se on hänen tapansa elää elämäänsä. Ei ole vaaraksi itselleen eikä muille.
Haluaa tehdä asioita eritavalla kuin suvun naiset toivoo. Eipä siinä kriteerit täyty edunvalvontaankaan tätä veljeä hakea.
Jos hän ei saa laskujaan maksettua siksi, että ei osaa/muista hoitaa asioita niin voi hakea edunvalvontaa.
Muuten ei varmaan kenenkään elämäntyyliin voi puuttua, muuten kuin antamalla tietoa, että tämmöisiä harrastuksia/tukimuotoja on.
Ei voi puuttua muuten kuin kertomalla avoimesti miltä susta tuntuu. Ei niinkään neuvoen tai parannusehdotuksia ladellen, vaan silleen välittävästi huolenaiheista yms
Ihan niinkun totesit. Aikuinen joka ei ole holhouksen alla tekee niinkun haluaa lain puitteissa miellytti se sitten muita tai ei.
Miksi ihminen ei saisi elää niin kuin haluaa, jos siitä ei ole haittaa ja kuluja muille? Ei minulla ainakaan ole kuin tämä yksi elämä, jonka haluan elää tavallani. Minusta elämäni ainoa tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa. Joku uskosta, toinen lapsista, kolmas työstään jne.
Äitini ja sisareni ovat 30 vuotta kertoneet minulle, miten minun pitäisi elämääni elää. Neuvoivat aikoinaan vaimoanikin ja sitten ihmettelivät, kun vaimo suuttui.
eikö veljesi naikkaa sinua enää vai miksi olet hälle kateellinen normi elämästä
Vierailija kirjoitti:
eikö veljesi naikkaa sinua enää vai miksi olet hälle kateellinen normi elämästä
Ei. Vaikka edelleen vietämme iltoja hänen mökissään sylitysten tai lusikassa.
No mitä tuolle sitten tekee? Jossain vaiheessa on sen ikäinen ettei saa naisia houkuteltua sinne metsäänsä ja sitten loppuu sekin ilo. Tuskin kukaan niistäkään on niin sekaisin että alkaa tuollaiselle naiseksi tai tekemään lapsia? Veljestäsi tulee tilasto.