Millainen sijainti paras omakotitalolle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on sellainen, joka kelpaa muillekin. Muussa tapauksessa olet sen talon viimeinen omistaja.

Me emme ajattele noin. Me haluamme asua täällä aina, siis niin kauan kuin pystymme. Miksi pitäisi muuttaa ihanasta kodista pois? Myös lapset ymmärtävät perintötilamme arvon ja haluavat säilyttää sen.

Itse en osannut parikymppisenä arvioida tulevaisuuttani niin, että tiedän varmasti, mikä on elämäntilanne viisikymppisenä.Nykyään työt saattaa loppua keneltä tahansa, myös aivokirurgilta, sairaanhoitopiirien leikkaustarve ajaa potilaan leikkaustarpeen edelle. Mutta jos olet täysin varma, että asutte siinä hautaan asti, kävi elämässä mitä tahansa, niin sitten tontin valinta on helpompaa.

Itse kasvoin pikkukaupungissa keskustassa rintamamiestalossa. Oli helppoa, kun koulut, kaverit, harrastukset, kaikki oli kävelymatkan päässä. Meillä ei ollut edes autoa, kun vanhempien työpaikatkin olivat kulman takana.

Rauhallisen järven äärellä isolla tontilla siten että naapureita ei ole näköpiirissä ja kaikkiin palveluihin on kävelymatka....

Vierailija kirjoitti:

Rauhallisen järven äärellä isolla tontilla siten että naapureita ei ole näköpiirissä ja kaikkiin palveluihin on kävelymatka....

 

Minä haluaisin asua Kampissa, ok-talossa, niin että olisi myös merinäköala, eikä muutaman sadan metrin säteellä olisi naapueita. Valitettavasti budjetti ei nyt salli alkaa tuollaiseen osto-operaatioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on joka tapauksessa auto joten palveluiden ei tarvitse olla kävelyetäisyydellä (löytyy 3-5km), en kuitenkaan jaksaisi kantaa useampaa kassia. Bussipysäkille 200m

Mutta meri, järvi, mustikka- ja sienimetsät, lenkkipolut, leikkipuistot lastenlapsille on ihan tässä ympärillä. Tontti jolla on hedelmäpuita ja marjapensaita, kasvihuone ja satoja perennoja. Eteläpiha. Naapureita en pelkää, heitä on useampia tässä korttelissa.

Helsingin keskustaan 35km

 

Lapset ja vesistö eivät sovi yhteen.

Olen elänyt koko elämäni veden äärellä, uinut ja purjehtinut. Omat lapset ja lastenlapset ovat käyneet vauvauinnissa ja ovat todellisia vesipetoja. Uimataito on paras turvallisuustekijä! Eikä pieniä päästetä yksin rantaan tai altaalle

Täällä monet sanoo että pitää olla lähikauppa, mutta minusta se ei riitä. Kaupassa käydään kuitenkin useimmiten autolla, ja mieluiten samalla reissulla kuin töissäkin, ettei tarvitse erikseen lähteä, joten tärkeää on myös, että on hyvä kauppa työmatkan varrella.

Alakoulu pitää olla kävelymatkan päässä ja yläkoulu ja lukio pyöräilymatkan päässä. Samoin harrastuksia pitää olla niin lähellä, ettei niihin kaikkiin tarvitse autokuljetusta. Esimerkiksi uimahalli, kirjasto, partio tai kerho, ehkä musiikkiopisto ja nuorisotalo saisivat olla kävely- tai pyöräilymatkan päässä. Jokin hevostalli tms. kerran viikossa oleva harrastus voi olla kauempanakin. 

Omakotialueilla ei kuitenkaan ole tiheää ja kunnollista julkista liikennettä, jolla pääsisi kouluun ja töihin, mutta olisi hyvä, jos olisi edes jonkinlainen julkinenkin yhteys. Jos vaikka auto menee rikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla kaupungin keskustassa omassa rauhassa taitaa olla perinteinen suosikki. 

Eli Hanko.

Tai moni muukin pieni kaupunki. Monessa kaupungissa on järviä. 

Vähintään kilometri naapuriin. Ison järven rannalla. Ilta-aurinko.