Lue keskustelun säännöt.
Mummolla oli liinavaatekaapissaan varmaan sata tyynyliinaa
05.03.2025 |
Ehkä ylikin, kun aattelee että niitä oli useampi aika korkea pino. Oli ommellut niitä kirpparilta löytämistään kangaspaloista. Suurin osa oli sellaisia ettei niitä ikinä oltu käytetty. Ihan hassuja hamstrauksenkohteita ihmisillä. Oli muutakin tavaraa ja hänen tavaroita läpikäydessä hirveästi meni ihan kaatopaikalle. Se mitä pystyttiin kierrätettiin ja lahjoitettiin. Mummon liinavaatteista ja vaatteista meni paikalliset uffin laatikot (olikohan 2 kpl) ihan tupaten täys.
Tuon läpikäytyäni olen pitänyt sitä kuolinsiivousta ihan järkevänä asiana. Herätti katsomaan omiakin nurkkia kriittisesti ja tavaraa vähennettiin aika lailla. Vissiin samaa hamstraajan vikaa itsessäkin, kuin mummovainaassa.
Kommentit (38)
On se tosi kumma, että vanhoilla ihmisillä ei ole Ikean huonekaluja ja vain yksi mariskooli ja kolme muumimukia. Vanhemmillani oli paljon tavaraa ja minä tein heidän kuolemansa jälkeen siellä siivouksen (ok-talo ja kesämökki), eipä siihen paljon aikaa ja vaivaa silti kulunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää hamstraajat ja mitään ei saa heittää pois vanhukset on kyllä huvittavia.
Omallla mutsilla on juurikin esim. vaikka joku vanha piironki ja sen piirongin päällä on maljakkoa, matkamuistoa, hajonnutta pöytäkelloa, kynttilöitä, koriste-esineitä, lamppu, laseja, muovikasvi, tarjoilua-astioita, lautasia, radio, kynä-teline, vanhoja lehtiä, kirjoja, ristikkolehtiä, ja kaiken seassa aivan valtava määrä kerääntynyt pölyä. Pölyjäkin on mahdotonta poistaa, ilman että tuota romukasaa siirtää pois. Ja tämä pelkästään yhden piirongin päällä. Siellä piirongin sisällä vasta aarre-aitta onkin. ENtäs muu asunto?
Kun kuolee joudun varmaan ottamaan töistä 2 viikkoa palkatonta vapaata, että saa siivottua sen kämpän!
Meillä meni yli 2kk tyhjentäessä oikeasti hamstraavan ihmisen kotia. Tavaraa oli lattiasta kattoon vuosikymmenten varrelta ja teimme hommia viikonloput aamusta iltaan ja arkipäivät myöhäisiltaan saakka kolmeen pekkaan. Hyvin vähän lopulta oli mitään ns. arvokasta. Vanhat kirjeet ja suvun perintöraamattu olivat tärkeimmät. Nyt kun miettii, niin olisi ehkä kannattanut tyhjennyttää kuitenkin ulkopuolisilla roskalavoille koko kämppä, sen verran älytön savotta se oli.
Ovat eläneet vaikean ja köyhän ajan, jolloin lähes kaikesta on ollut puutetta. Kellä minäkin tavaran puute on kipeämpää tehnyt. Ainakin vaatteista on ollut pulaa ja tietysti ruuasta.
Mummini kertoi joskus, että kun isoukkini kerran sotien jälkeen joutui pelastamaan hänet järvestä jonne hän lähti pienenä juoksemaan ja ukki tietysti perään pelastamaan. Isoukilla oli sodan jälkeen ensimmäiset siistit kengät jalassa ja ne tehtiin sodan jälkeen paperista, ja menivät sitten piloille kastuessaan. Muisteli niitä kenkiä vielä vanhankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt halusitkaan tuoda esiin ap? Omaa erinomaisuuttasiko?
Mitä erinomaisuutta tässä sitten tuon esiin? Kunhan pohdin asiaa ja kirjoitin sen ilmoille. Ei näitä ole kenenkään pakko lukea jos jotenkin ärsyttää. Ap
Miksi halusit tuoda ajatuksesi ja pohdintasi isoäidin tyynyliinoista ja kuolinpesän siivoamisen vaivoista tänne ihmeteltäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt halusitkaan tuoda esiin ap? Omaa erinomaisuuttasiko?
Mitä erinomaisuutta tässä sitten tuon esiin? Kunhan pohdin asiaa ja kirjoitin sen ilmoille. Ei näitä ole kenenkään pakko lukea jos jotenkin ärsyttää. Ap
Miksi halusit tuoda ajatuksesi ja pohdintasi isoäidin tyynyliinoista ja kuolinpesän siivoamisen vaivoista tänne ihmeteltäväksi?
Ei mitään erityistä syytä. Siivosin aamulla omia kaappeja ja aihe oli mielessä. Miksi se häiritsee sinua? Kuten sanottua, ei ole pakko klikata ja lukea, täällä on satoja muunaiheisia ketjuja. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovat eläneet vaikean ja köyhän ajan, jolloin lähes kaikesta on ollut puutetta. Kellä minäkin tavaran puute on kipeämpää tehnyt. Ainakin vaatteista on ollut pulaa ja tietysti ruuasta.
Mummini kertoi joskus, että kun isoukkini kerran sotien jälkeen joutui pelastamaan hänet järvestä jonne hän lähti pienenä juoksemaan ja ukki tietysti perään pelastamaan. Isoukilla oli sodan jälkeen ensimmäiset siistit kengät jalassa ja ne tehtiin sodan jälkeen paperista, ja menivät sitten piloille kastuessaan. Muisteli niitä kenkiä vielä vanhankin.
Joo, pula-aika on monella ollut se juttu joka tuon on aiheuttanut vaikka myöhemmin ei enää olisi ollut tarve tuollaiselle tavaransäästämiselle. Ap
En tajua tätä ainaista valitusta toisten tavaroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa sinä kuoletkin ennen äitiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Jospa sinä kuoletkin ennen äitiäsi.
Voi olla, lähtöhetkeänsä ei tiedä kukaan. Mutta miten meidän suvun kuolinjärjestys tähän liittyy :D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin joskus lajittelemassa tällaista kuolinpesää jossa oli esimerkiksi kymmenittäin käyttämättömiä, todella kauniita pitsikoristeisia silkkiä ja villaa olevia aluspaitoja, vielä alkuperäislaatikoissaan jostain 50-luvulta. Näitä oli ihan järkyttävät määrät ja käyttämättömiä kaikki, kyllä kirpaisi heittää jätelavalle ...
Oma äitini on myös sellainen että kun olen ostanut vaikka lahjaksi hänelle kauniita, lämpimiä merinovillaisia neuleita, niin ne on hänen mielestään niin ihania ettei niitä voi käyttää. Ne on kaapeissa kaikki, ja käyttää vanhoja paikattuja vaatteita ja palelee. Tästä syystä en enää edes osta hänelle vaatteita, vaan syötävää tms jotka hän käyttää pois. Ne kaikki uudet vaatteet on olleet siellä kaapeissa kymmeniä vuosia.
Äiti oli joskus kauhuissaan kun tyttäreni osti uuden talvitakin, ja laittoi sen heti kaupassa päälleen ja otti käyttöön 😳 "Teki mieli sanoa, mutta kaipa tuo on sitten nykyajan tapa", äiti totesi jälkeenpäin.
Mulla on ikää vasta vähän päälle 40, mutta olen jo alkanut miettimään tavaroiden hävitystä. Mies sen sijaan haluaa vuorata kaikki vapaat pinnat jollain pikkupatsailla ja tyhjillä viinapulloilla (koska muisto).
Raahaa kotiin myös kaikki löytämänsä käsineet, pipot, pussukat ym. jotka ihmisiltä on pudonnut jonnekin kuralätäkköön. Jopa lasten pipoja ja nukkeja/pehmoja on tuonut maasta, olen yrittänyt selittää, että niitä voi kaivata joku, ei me tarvita niitä. Mutta ei.
Olen jopa miettinyt eroa tämän vuoksi, koska en halua mun kirjahyllyyn tyhjää brandypulloa, jonka sai lahjaksi joskus tai olutpulloa, koska siinä on kiva etiketti. Säästää myös hiekkaa, kiviä, puunkappaleita, nauhanpätkää, nepparia ja meidän ajat sitten kuolleen koiran karvoja. Eri asia olisi, jos olisi tilaa tai hänellä olisi joku miesluola rojuilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
'Säästää myös hiekkaa, kiviä, puunkappaleita, ...'
Haa, onko mahdollista, et joku eläisi tältä osin vaikeammassa parisuhteessa kuin minä. Meillä mies säästää vaikkapa rikkinäiset esineet. Mikä tahansa kodinkone jos menee rikki eikä sitä välittömästi pysty korjaamaan, sopii miehelle, että hankimme uuden. Mutta se vanha pitää säilyttää (koska tulevaisuudessa sen ehkä voi korjata, siitä voi saada ehkä varaosia tai hyödyntää muuten, tai mahdollisen ydinsodan jälkeen se ainakin on arvokas).
Myös esimerkiksi pahvilaatikot pitää säästää: 'kun tuote lähetetään huoltoon tai korjaukseen, on kätevää, kun sen voi pakata alkuperäispakkaukseen. Lisäksi tuote säilyttää paremmin keräilyarvonsa, kun alkuperäispakkaus on mukana.' Ette osaa kuvitella vinttiä, jossa on sekaisin oputtomasti pahvilaatikoita kaiken muun tavaran lisäksi.
Mutta uhh, jos jotain, niin onneksi mies ei kerää kiviä, hiekkaa tms.
Niin me ihmiset ollaan luontaisesti metsästäjä-keräilijöitä. Se on koodattu meidän DNA:han.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
'Säästää myös hiekkaa, kiviä, puunkappaleita, ...'
Haa, onko mahdollista, et joku eläisi tältä osin vaikeammassa parisuhteessa kuin minä. Meillä mies säästää vaikkapa rikkinäiset esineet. Mikä tahansa kodinkone jos menee rikki eikä sitä välittömästi pysty korjaamaan, sopii miehelle, että hankimme uuden. Mutta se vanha pitää säilyttää (koska tulevaisuudessa sen ehkä voi korjata, siitä voi saada ehkä varaosia tai hyödyntää muuten, tai mahdollisen ydinsodan jälkeen se ainakin on arvokas).
Myös esimerkiksi pahvilaatikot pitää säästää: 'kun tuote lähetetään huoltoon tai korjaukseen, on kätevää, kun sen voi pakata alkuperäispakkaukseen. Lisäksi tuote säilyttää paremmin keräilyarvonsa, kun alkuperäispakkaus on mukana.' Ette osaa kuvitella vinttiä, jossa on sekaisin oputtomasti pahvilaatikoita kaiken muun tavaran lisäksi.
Mutta uhh, jos jotain, niin onneksi mies ei kerää kiviä, hiekkaa tms.
Mä kerään kiviä. Otan niitä mm. muistoiksi reissuilta. Tuolla niitä on pitkin kukkapurkkeja 🙈
Hiekkaa tai risuja en sentään.
N45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
'Säästää myös hiekkaa, kiviä, puunkappaleita, ...'
Haa, onko mahdollista, et joku eläisi tältä osin vaikeammassa parisuhteessa kuin minä. Meillä mies säästää vaikkapa rikkinäiset esineet. Mikä tahansa kodinkone jos menee rikki eikä sitä välittömästi pysty korjaamaan, sopii miehelle, että hankimme uuden. Mutta se vanha pitää säilyttää (koska tulevaisuudessa sen ehkä voi korjata, siitä voi saada ehkä varaosia tai hyödyntää muuten, tai mahdollisen ydinsodan jälkeen se ainakin on arvokas).
Myös esimerkiksi pahvilaatikot pitää säästää: 'kun tuote lähetetään huoltoon tai korjaukseen, on kätevää, kun sen voi pakata alkuperäispakkaukseen. Lisäksi tuote säilyttää paremmin keräilyarvonsa, kun alkuperäispakkaus on mukana.' Ette osaa kuvitella vinttiä, jossa on sekaisin oputtomasti pahvilaatikoita kaiken muun tavaran lisäksi.
Mutta uhh, jos jotain, nii
Pahvipakkauksen voi heittaa pois sitten kun kone hajoaa ja se heitetaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin joskus lajittelemassa tällaista kuolinpesää jossa oli esimerkiksi kymmenittäin käyttämättömiä, todella kauniita pitsikoristeisia silkkiä ja villaa olevia aluspaitoja, vielä alkuperäislaatikoissaan jostain 50-luvulta. Näitä oli ihan järkyttävät määrät ja käyttämättömiä kaikki, kyllä kirpaisi heittää jätelavalle ...
Oma äitini on myös sellainen että kun olen ostanut vaikka lahjaksi hänelle kauniita, lämpimiä merinovillaisia neuleita, niin ne on hänen mielestään niin ihania ettei niitä voi käyttää. Ne on kaapeissa kaikki, ja käyttää vanhoja paikattuja vaatteita ja palelee. Tästä syystä en enää edes osta hänelle vaatteita, vaan syötävää tms jotka hän käyttää pois. Ne kaikki uudet vaatteet on olleet siellä kaapeissa kymmeniä vuosia.
Äiti oli joskus kauhuissaan kun tyttäreni osti uuden talvitakin, ja laittoi sen heti kaupassa päälleen ja otti käyttöön 😳 "Teki mieli sanoa, mutta kaipa tuo o
Miksi jätelavalle? Miksi ette vieneet kierrätyskeskukseen tai laittaneet annetaan ilmoitusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin joskus lajittelemassa tällaista kuolinpesää jossa oli esimerkiksi kymmenittäin käyttämättömiä, todella kauniita pitsikoristeisia silkkiä ja villaa olevia aluspaitoja, vielä alkuperäislaatikoissaan jostain 50-luvulta. Näitä oli ihan järkyttävät määrät ja käyttämättömiä kaikki, kyllä kirpaisi heittää jätelavalle ...
Oma äitini on myös sellainen että kun olen ostanut vaikka lahjaksi hänelle kauniita, lämpimiä merinovillaisia neuleita, niin ne on hänen mielestään niin ihania ettei niitä voi käyttää. Ne on kaapeissa kaikki, ja käyttää vanhoja paikattuja vaatteita ja palelee. Tästä syystä en enää edes osta hänelle vaatteita, vaan syötävää tms jotka hän käyttää pois. Ne kaikki uudet vaatteet on olleet siellä kaapeissa kymmeniä vuosia.
Äiti oli joskus kauhuissaan kun tyttäreni osti uuden talvitakin, ja laittoi sen heti kaupassa pä
Miksi jätelavalle? Miksi ette vieneet kierrätyskeskukseen tai laittaneet annetaan ilmoitusta?
Katsos kun olivat hiirten nakertamia, tai kusemia. Tai laatikoissa papanoita. Kierrätyskeskukseen nämä tuotiinkin, mutta ei sinne likaista tavaraa tarjolle laiteta.
Mummolla oli kyllä siistiä, mutta siitä oli kehittynyt mestari pakkaamaan ja järjestämään tavaraa niin että jokainen neliömilli kaapeista ja säilytystilasta oli varmasti käytössä. Vielä kun oli vintti, pari ulkorakennusta ja kellari niin se tavaramäärä oli aika mittava😄 Yksikin pieni talouskellarikomero oli vetänyt sisäänsä ihan älyttömän määrän tavaraa, kun se oli pihalla levitettynä. Ei ikinä olisi uskonut että se määrä oli tullut siitä alle 2 neliön tilasta.